torstai 25. syyskuuta 2008

Stronger

Kotonani netti on poikki jostain syystä. Luulin sen ensin johtuvan laskujen maksamattomuudesta, mutta kuuluupa se olevan poikki muillakin tällä alueella.

Olen ollut liikunnan suhteen erittäin reipas tällä viikolla. Maanantaina TanssiMix, tiistaina BodyPump/Keskivartalo, eilen kävin lenkillä ja tänään ennen koulua Easyline/keskivartalo. Huomenna en kerkeä salille. Minulla on kurssi maahanmuuttajien kanssa työskentelystä.

Tiistaina oli mukava kokoontua Annen ja Sannan kanssa Sannan tykö pelaamaan korttia ja syömään lakritsimuffinseja. Päätimme vaalia Portugalissa vietettyä aikaa ja tapailla sillon tällön kortinpeluun ja hyvän syötävän merkeissä.

Äiti ja Petri tulevat viikonloppuna. En kerkeä näkemään heitä juuri ollenkaan, mutta ei se haittaa. Itseasiassa minulla ei ole hirveästi asiaa, istun koulussa ja teen kouluhommia. Olen buukannut kalenterin täyteen tekemistä, se on ihan mukavaa.

maanantai 22. syyskuuta 2008

A Wish

Nyt on sitten testit a:sta ö:hön käyty tekemässä ja noh, en edes hermoile tuloksista. Tuskin sieltä mitään vakavaa löytyy. Niin se lääkärikin minulle sanoi. Olin yllättynyt testeihin pääsyn helppoudesta ja siitä, että lääkäri itse ehdotti sitä. Olen saanut sellaisen käsityksen, että sukupuolitauteja, joita harvemmin Suomessa tavataan, testataan harvemmin. Tai täällä päin ainakin melko nihkeästi. Nyt lääkäri kysyi haluaisinko testit myös hepatiiteistä ja hivistä. Tokihan minä nekin haluan jos se kerran noin helposti käy. Tosin välitöntä uhkaa kyseisistä taudeista (tuskin) on.

Käytiin tänään Sannan kanssa TanssiMix-tunnilla mikä oli suuri pettymys. Tiesin kyllä, ettei kyseisen ohjelman opettaja ole tasoltaan mikään LesMills-ohjaaja, mutta jotain rajaa edes. Ihihihihhii, vähän laskut sekasin, aika loppu kesken enkä kerenny kattoa sopivaa musiikkia, yy kaa koo vii sei eiku en osaa laskee oho. Maksan salikortistani ja haluaisin laadukkaita tunteja. Ei siinä, muut tunnit kyllä on ollu todella hyviä. Tykkään kyllä tanssimisesta ja etenkin latinalaistansseista, mutta huono opettaja vie ilon siltä.

Söin tänään karkkia. Hyi minä. Olin menossa Makuuniin ja Olli käveli vastaan. Luuli minun olevan menossa johonkin juhlimaan. Näytin ilmeisesti siltä. Portugalin mieheni oli jutellut mesessä, valitettavasti olin siihen aikaan menossa ihan muualla. On harmillista, että kahden tunnin aikaero estää meitä juttelemasta. Tai siis eihän se ole ero eikä mikään, mutta hän on vielä koulussa kun minä tulen kotiin, sitten kun hän tulee kotiin, olen yleensä menossa jossain. Sitten kun tulen illalla kotiin, hän on töissä. Kun hän pääsee töistä, minä olen jo nukkumassa. Lauantaina kuitenkin puhuimme pitkästä aikaa puhelimessa<3 Jos en ole sitä tarpeeksi usein sanonut, sanon sen vielä, että HALUAN TAKAISIN PORTUGALIIN!

Huomenna lupauduin hengailemaan pojan kanssa, jonka kanssa lauantaina pussailin. Olen hieman ahdistunut, mutta eiköhän se tästä. Olisi paljon asiaa nyt, mutta en jaksa kirjoittaa. Nukkumaankin pitäisi mennä, aamulla kasiks kouluun.

Come On And Do It

Hiukseni kiittävä minua siitä hyvästä, että sijoitin taannoin Tigin shampooseen ja hoitoaineeseen. Hiukseni ovat huomattavasti pehmeämmät ja helpommat käsitellä.

Heräsin tänä aamuna alakerran remonttiin. En ymmärrä mikä pakko se on oikeesti aloittaa saman tien kun kello on 07.00. Eilen he porailivat koko sunnuntain ja kun se ei ole mitään pientä poraamista. Koko talo tärisee kun he remppaavat.

Puoli yhdeltätoista minulla on aika paikallisella terveyskeskuksella ja yritän saattaa päätökseen tämän jalkojenvälin perusteellisen tutkinnan. En tiedä juuri mitään niin ikävää, kuin olla lääkärin ronkittavana. Onneksi kyseinen operaatio on nopea. Ja sitten onkin kiva aloittaa syksy puhtaalla pil... puhtaalta pöydältä kuten ystäväni asian ilmaisi. Hommaan samalla uudestaan pillerit lähinnä helpottaakseni kivuliaita kuukautisia.

Olin ilmeisesti tietämättäni seurustellut tämän nigerialaisen pojan kanssa. Eilen keskustelimme ja hän kysyi haluanki meidän vielä olevan yhdessä. Tuli vähän yllätyksenä ja kerroin haluavani olla pelkästään kavereita. Samaan aikaan tekstailin erään toisen pojan kanssa. Hän on söpö, mutta ehkä turhan erilainen maailma minun maailmaani verrattuna. Eilen pohdin, että pitäisi jättää kaikki sähläilyt sikseen ennen kuin löydän oikeasti kiinnostavan henkilön.

Semmoista tänne. Saa nähdä onko talo pystyssä kun tulen. Tyypit porannee koko talon matalaksi.

sunnuntai 21. syyskuuta 2008

I'm not ok (I promise)

Voisinpa kuvata tämän hetken. Ehkä voinkin. Mutta vuosien takaa. Paitsi että tulin viime hetkillä järkiini. en halua julkaista oma kuvaani ainakaan vielä. anteksi humalani.

Kello on puoli kuusi.

Minä: T: saanko kysyä sinulta yhden asian?
Entinen: Kysy pois
M: Välitätkö minusta enää ollenkaan?
E: En todellakaan, en sitten yhtään.

--------

Tuon olin kirjoittanut yöllä, kun tulin kotiin. Oli melko railakasta. Pussailin nigerialaisen pojan edessä muita ja lopulta hän näki minut kävelemässä toisen tyypin kanssa käsi kädessä. Sen jälkeen hän ei enää puhunut minulle. Nyt hän ei vastaa viesteihin. Haluaisin jutella hänen kanssaa.

lauantai 20. syyskuuta 2008

Let It Roll

Humala. Hyvinkjin humala. Yleinen hineo nainen juo vain jhioenostunseeti. Muutaman, ehkä viisi. Itse join kantispaikassa kaksi kalskaa- Ja kaksi salmaria. nyt on menossa viinapullo. Juon sen kokonaan ennen paavriin löht'ä. Siellä sitten muutama kajha. Sen verran minä juon. Jo tässä vaiheessa on vaiksukea hallita näppäimistöää.

Humala. Hyvinkin humala. Yleinen hieno nainen juo vain hienostuneesti. Muutaman, ehkä viisi. Itse join kantispaikassa kaksi kaljaa ja kaksi salmaria. Nyt on menossa viinapullo. Juon sen kokonaan ennen baariin lähtöä. Siellä sitten muutama kalja. Sen verran minä juon. Jo tässä vaiheessa on vaikeuksia hallita näppäimistöä.

Bom fim-semana

Muistini ei tue kuin tuollaista kirjoitustapaa otsikolle. Anteeksi.

Eilen kello 22.17 minä menin sänkyyn lukemaan kirjaa. Eilen kello 23.03 sammutin valot ja sain unen melko heti. Perjantai-ilta! Minä olen sinkku! Ystäväni ovat juhlimassa! Mitä minä tein kotona siihen aikaan ja vielä nukkumassa? Noh, itseasiassa se oli oikein mukavaa. Enää ei väistämättä tule sellaista tunnetta, että jäisin jostain paitsi. Ennen koti-ilta tarkoitti ulkopuolelle jäämistä kaikista hauskoista jutuista. Nyt ei.

Kiistelin eilen yöllä vielä nigerialaisen pojan kanssa ja nyt kulttuurierot ovat todellakin kiristämässä välejä. Hän kyllä yrittää paikkailla asioita jos on tehnyt mielestäni jotain typerää. Jotenkin se ei vain auta. Jos ihmisestä voi mennä maku niin nyt on mennyt.

Olen jo tunnin ollut hereillä enkä ole saanut mitään järkevää aikaiseksi. Siivota pitäisi kovalla tohinalla. Laitoin heti aamulla portugalilaisen radion päälle ja ajattelin hieman fiilistellä. Ja heti tuli Encosta-te a mim(en jaksa laitella oikeita pisteitä). Tuo on sellainen biisi josta tulee väistämättä mieleen viime kevät. AAAAA!!! Portugali, vielä minä täältä sinne tulen!

Rakastan sitä tunnetta, kun ei ole ollenkaan likaista pyykkiä. Viikkaan viimeisiä puhtaita vaatteita kaappiin ja rivit ovat siisteinä. On hassua, että joskus minulla saattaa olla hallitsematon kaaos koko asunnossa, mutta vaatekaappi on tasaisia rivejä myöten kunnossa. Toinen vaatehuoneeni omistaa samalla hetkellä mankeloituja petivaatteita kauniissa pinossa. Kunpa sen saman siisteyden saisi muihinkin osioihin tässä kämpässä.

Viimeisen kahdentoista tunnin aikana on kuulunut mitä kummallisimpia ääniä. Ensinnäkin heräsin yöllä omaan ihmeelliseen vikinääni ja luulin sen olevan kissa. Olin ihan varma, että mutikset on tuoneet jotain afrikaneläimiä mun kämppään vaikka eivät täällä ole ikinä käyneetkään. Aamulla kuului kummallista etnistä hoilotusta jostain asunnosta. Se kuului kummallisen selvästi joten en tiennyt kuuluiko se oikeasti ulkoa. Samaan aikaan alakerran pappa huudatti televisiotaan. Nyt hän koputtelee patteria. Olen muutamana yönä myös herännyt siihen, että luulen olevani aivan jossain muualla ja ihmettelen miksei minulla ole vaatteita. Vessaankin lähdin peitto päällä, kunnes tajusin että ei täällä ketään muita ole.

Ulkona on ihana aurinkoinen syysilma!

perjantai 19. syyskuuta 2008

I've Got This Feeling

Olipas kerrassaan ihana venyttelytunti. Pidin siitä paljon enemmän kuin pumpista. Siis mikä tahansa on kivempaa ku pumppi. Silti vararin keskiviikoksi itselleni ajan pumppiin ja maanantaina oli tanssimix johon myös ilmottauduin. Ystäväni Sannan kanssa ajattelimme ottaa tavaksi tämän perjantaisen venyttelyn. Ja jos lauantaiset juhlinnat jättää väliin, sunnuntaina voisi saada itsensä raahattua pumppiin.

Nyt olenkin saanut taistella nigerialaisen pojan kanssa. Hän on ihastunut minuun ja minäkin ehkä välillä häneen. En kuitenkaan ole valmis sitoutumiseen mitä hän odottaa. Haluaisin rauhassa tutustua ja olla ensin kaveri. Se on hänelle liian vähän. Jollakin tavalla nyt ehkä kartan hänen seuraansa ja yritän aina keksiä hyviä tekosyitä olla näkemättä. Sitten hän aina saapuu paikalle kun olen kenialaisten kanssa ja vetelee hernettä nenään siitä. Yritä siinä sitten selittää että kun niin.

Haluaisin nukkumaan, mutta Mikko soitti ja lupauduin menemään hänen luokseen. Lähdemme siitä sitten käymään baarissa. Olen kylläkin selvin päin. Olen oppinut rajoittamaan juomiseni vain yhteen päivään viikonlopussa. Paitsi viime viikonloppu oli poikkeus. Samoin tuleva ruskaretki.

En ole syönyt koko päivänä mitään järkevää. Itseasiassa olen syönyt koko päivänä (vain) pussillisen sipsejä. Nekin suurimmaksi osaksi sain oksennettua pois. Valitan, että mahahaava/refluksitauti vaivaa minua, mutta ruokailutottumuksillani se ei liene mikään ihme.

Sellaisina päivinä/iltoina, kun mikään vaate ei näytä hyvältä, pitäisi jäädä kotiin. Sellainen ilta minulla nyt on.

Mzuri Sana

Edessä olisi vaatteiden vaihto ja venyttelytunnille lähtö. Jalat ovat vieläkin jäykkänä pumpista. Mutta kuulostaa ihanalta aloittaa perjantai-illan vietto rentouttavilla venytyksillä. Varsinkin kun olen taas viettänyt päiväni uuden Kenialaisen pojan kanssa ja kun saavuimme hänen asunnolleen, soitin Stevenkin sinne. Siinä sitten tunteroinen vierähti kaikkien afrikkalaisten opiskelijoiden seurassa. Lupauduin ensi viikolla lähtä hengailemaan yhden söpön etiopialaisen pojan kanssa. Varmaan 75% vapaa-ajastani kuluu näiden afrikkalaisten ihmisten seurassa ja se on minusta mukavaa. Tunsin reskollakin olevani kuin kotona. Oikein mukavaa.

Pitäisi myös siivota. Tanja tulee huomenna, vietämme hänen syntymäpäiviään. Jos totta puhutaan, haluaisin vain olla koko viikonlopun tekemättä mitään. Ehkä siivota. Nyt on ollut vain niin paljon hälinää. Viime viikonloppu vierähti Helsingissä ja seuraava viikonloppu on kurssi maahanmuuttajien kanssa työskentelystä. Sen jälkeen on Riston keikkaa, ruskaretkeä, omia synttäreitä ja muuta. Haluaisin vain lukea kirjaa peiton alla ja syödä hyvin.

Mutta nyt höyläämään salikorttia kun se kerran on hankittu!

tiistai 16. syyskuuta 2008

Social Butterfly

Helsingin reissu kiitettävästi ohi. Perjantaina olin hyvin humalassa. Tosin humala oli kiva. Olimme ystäväni kanssa ensin hänen koulukaverinsa tupareissa. Siitä keskustaan, ystäväni jäi sille tielle. Minä hoipertelin puoli tuntia etsien baaria, missä sarjakuvaporukkaa oli. Löysin kuin löysinkin perille. Lyöttäydyin heti meikäläisten seuraan, tosin ihmettelin pöytäseurueiden jakautumista. Tästäpä syystä sitten päätin verkostoitua. Lopputulos oli sellainen, että kaikki meikäläiset poistuivat Omppuun, minä jatkoin tunteroisen verran juhlimista muun sarjisporukan kesken.

Lauantaina aamu alkoi peiliin törmäämisellä. Siitä saakka se jatkui mallikkaasti. Pöydän taakse myymään sarjakuvia ja sitten syömään pitsaa. Kävimme alkuillasta myös kaljalla. Viinipullo Alkosta ja Omppuun alottelemaan. Avajaisbileet olivat sitten ravintola Kaisaniemessä. Ai niin, perjantaina saavuttuamme Helsinkiin, kävimme syömässä yksityisklubilla, missä jäsenyys maksaa 2500e. Lisäksi siellä oli oma kokki ja juomat tukkuhinnoilla. Mutta siis, Kaisaniemessä juhlimme aikamme kunnes kaikki olivat halukkaita lähtemään. Minä ja ystäväni jäimme silti tanssahtelemaan hyvin outoon porukkaan. Tai ehkä me olimme ystäväni kanssa ne oudot. En koko viikonlopun aikana sulautunut sarjakuvajoukkoon. Ehkä senkin vuoksi, että en tiedä sarjakuvista mitään!

Sunnuntaina näin äitiä ja Petriä koska pyysin heitä käymään. Kotimatka alkoi kello kahden maissa ja oli ihan miellyttävä. En muutenkaan inhoa pitkiä ajomatkoja. Nautin istua autossa, etenkin pimeällä. Aamulla minulle soitti mies joka ilmoitti hänellä olevan hallussa lompakkoni kortit! Kysyin mistäs hän oli ne löytänyt ja Stockmannin automaatin edestähän ne. En muistanut edes käyneeni siellä, mutta humalahan kuljettaa jalkani joka puolelle.

Nyt olen yrittänyt siivoilla ja saada kämppää kuntoon. Tanja tulee lauantaina ja meidän olisi tarkoitus juhlistaa hänen syntymäpäiviään. Olen miinuksen puolella raha-asioissa. Eilen kävimme muutaman ystäväni kanssa pelaamassa bingoa, voitin 6e! Sain ruokaa. Tänään olin pumpissa. Mikä saavutus saada itsensä salille. Olin tosin pyörtyä. Mutta tästä se alkaa.

Lähetin Entiselle viestin perjantaina humalassa. En edes aamulla muistanut sitä. Sitten luin lähetetyt viestin ja olin lyödä itseäni viestin aluksi. "Hyvää synttäriä. Tykkään susta tosi paljon. Enemmän ku kukaan muu". Viesti pelästytti minut pahan kerran, tottahan tuo on, mutta ei minun pitänyt sitä hänelle sanoa. Sitten seuraa viestin paras osuus "Mutta vaan kaverina hahhahahhaaa, sun moka!". Osaan siis kännissäkin!

torstai 11. syyskuuta 2008

Eiiiii! Mitä hittoa! Onnen päivä! Pesukone toimi! oujee. Kamppailen itseni kanssa hakeako pitsaa vai ei. Toisaalta lämpimät voileivät voisivat myös tehdä terää. Lähtiskö sitte kauppaan.

Treffiseurani yritti soittaa minulle kolme kertaa. En vastannut. Osasyynä se, että en millään jaksaisi puhua englantia. En ainakaan puhelimessa. Sain sitten viestin... "Hey! I called to you but you didn't answer. It's unfair. I just want to wish you a safe trip. Heaven knows i'll be missing you so take care of yourself". öfhaölfhaölsfdalöshfaösjhfkhakls,möbkjbkjb. <- en tiedä mitä sanoa.

Olen jostain syystä todella ihastunut pitkästä aikaa J. Karjalaisen biisiin Tähtilampun alla.

Guilty

Olen jo nyt innoissani huomisesta ja koko tulevasta viikonlopusta. Matka suuntautuu kohti Helsingin Sarjakuvafestivaaleja. Starttaamme täältä kahdeksan maissa ja olemme Helsingissä iltapäivään mennessä. Kiva saada vähän vaihtelua tavalliseen viikonloppuun.

Tiistaiset "treffini" menivät noh, aika kivasti. Toisaalta alan olla enemmän ahdistunut ja haluaisin vain hautautua maan alle. En oikein tiedä mitä kyseisen tyypin kanssa tehdä. Tosin eilen olin niin humalassa, että päädyin pussailemaan tämän henkilön kanssa kotiovellani. Sisään hän ei päässyt. En kyllä tiedä olisiko hän halunnutkaan. Hän pitää minua jo omanaan mikä ei ole erityisen kivaa. Ja sitä paitsi hän on tosikko, ei saa minua usein nauramaan (asia, joka olisi maailman helpoin) eikä hän myöskään itse naura usein. Sanoin eilen, että älä ole aina niin vakava. Tarvitsen ihmisen, jonka kanssa saan nauraa. Entisen kanssa se oli helppoa. Muistan yhden yön, kun kummatkin kertoivat tai tekivät sellaisia asioita, että koko yö kului nauraessa. Silloin ihmisen kanssa on helppo olla.

Tämän kyseisen treffiseurani ystävä, oli tunnustanut olevansa ihastunut minuun. Nyt hän ei puhu treffiseuralleni, eikä minulle mitään. Ahdistava tilanne. Ajattelin jossain vaiheessa sanoa heille, että jos he eivät puhu keskenään, en puhu minäkään kummallekaan heistä.

Yritin puhdistaa pesukonetta tänään. Tai kun se ei toimi normaalisti ja kaikki sanovat, että puhista se joku sihti. Sen kuulemma pitäisi lähteä melko helposti irti. En minä saanut yhtään osaa irti pesukoneestani. Ainoastaan joku rupeli pyöri ja kun sitä sitten aikani kuluksi pyörittelin, pari hassua nukkakönttiä tipahti. Ei muuta. Nyt on kuitenkin koepesu käynnissä. Haluan pitsaa!

tiistai 9. syyskuuta 2008

???

DGaagrojigaepoirgjaoskjngvuidhgeuhgi. Apua. Olen menossa yhdeksältä tapaamaan erästä tyyppiä. Meillä on ollut tässä parin viikon ajan pientä juttua ja nyt hän haluaa jutella kanssani jostain asioista. Kuulosti vakavalta. Olen hyvin hyvin hermostunut. Liian paljon aikaa jäljellä. Olen kärvistellyt jo tunnin verran. Noh, illalla lisää...

perjantai 5. syyskuuta 2008

Whatcha Gonna Do

En tiedä olenko iloinen vai ahdistunut. Tänään olisi vuorossa baari-ilta vaihtareiden kanssa. Pyysin kahta vaihtaria ja nyt he ovat joukolla tulossa. Jotenkin.. äh, en tiedä. Se asettaa minulle paineita, että toivottavasti heillä on hauskaa ja he pitävät baarista ym. Mutta noh, voin liueta paikalta jossain vaiheessa, koska minulla on töitä huomenna. Luulin, että edellinen kerta, kun jätin tulematta, oli liikaa. Ilokseni sain kuitenkin viestin, että huomenna olisi lastenhoitokeikka. Rahaa!

Eräs iloinena asia on se, että sain tänään seiskan ja tulen saamaan sen myös seuraavan kolmen viikon ajan ilmaiseksi! Joku kampanja meneillään. Seiska, turhimmista turhin lehti, mutta maukasta viihdettä minunlaiselleni ihmiselle. Olen ilmaislehtien kohde, sillä alueen sanomalehtikin saapuu minulle vielä viiden viikon ajan. Eilen sain myös opintotuen. 40e korotus ei näy millään tavalla minun tililläni sillä vuokran jälkeen rahaa käytettäväksi jäi huimat 17e. Kyllä näillä taas juhlitaan. Ensi viikonloppuna olisi Helsinkiin meno ja lupauduinpa tänään mukaan Lokakuiselle ruskaretkelle. Tervemenoa kaikki rahat. Mutta mikäs siinä jos hauskaa on. Kaikesta huolimatta aion tilata Ellokselta vaatteita ja myös kaksi henkkamaukan pakettia ovat matkalla. Jei.

Olen keskellä vaateongelmaa. Muutamaa kiloa laihempana minulla ei sitä olisi. Tilaamani ihanat farkut mahtuisivat silloin jalkaani. Nyt eivät. Jostain syystä viime viikonlopun luottoasukin näyttää huonolta. Torstaina se oli vielä ihan hyvä. Joskus mikään ei vain ole hyvä.

Haha, jokaisen perjantain normiviesti tuli jälleen. Tero kyseli, olenko viihteellä ja kertoi omat kuulumisensa. Vastasin tylsästi, että olen menossa baariin, mutta en juo. En vain jaksa höpötellä turhaa ihmisen kanssa joka ei minua kiinnosta millään tavalla.

Että näin.

torstai 4. syyskuuta 2008

Ei näihin mitään otsikoita keksi

Haha, winampissani soi tällä hetkellä Leijonakuninkaasta tuttu Kunhan kruunun saan kuninkaan. En ymmärrä mistä se on ilmestynyt koneelleni. Samoin ihmetystä herättää Pienen Merenneidon Kiss A Girl-laulu. Ei sillä, näissä on helppo jammailla mukana.

Minulla on ollu oikein mukavaa! Päivät ovat kuluneet lähes aamusta iltaan Saobanin ja Steven kanssa. Ja olen viihtynyt todella hyvin. Tänään näimme koulussa ja Saoban kysyi näemmehän koulun jälkeen. Valitettavasti jouduin puuhailemaan muita juttuja tänään. Huomenna näemme sitten kuitenkin.

Tänään olimme tietovisassa ja voitimme kaksi kierrosta. Se tarkoitti juomalakon rikkomista ja kahden siiderin juomista. Eihän toki minun olisi tarvinut juoda, mutta kun ilmaiseksi saadaan ja määrä jäi todellakin kahteen. Olen kuitenkin tyytyväinen itseeni, kun en ole herkutellut ollenkaan! Houkutus olisi suuri, mutta suuhuni on mennyt vain terveellistä tavaraa ja terveellinen määrä ennenkaikkea. Annan kuitenkin itselleni luvan maistaa Fazerin uutta Omar-suklaata lauantaina.

Olen ylpeä myös siitä, että olen tunnollisesti käynyt koulussa tällä viikolla. Huomenna on kahdeksalta tunnit joihin en haluaisi mennä. Kuiva opettaja, kuiva aihe. Neljä tuntia pitäisi jaksaa kuunnella ihmeellistä murretta puhuvaa opettajaa, jonka jutut eivät kiinnosta lainkaan. Hän myös painostaa opinnäytetyön tekemisessä ja sekös ei ole ollenkaan kivaa kuultavaa. Hän sanoi, että vuoden päästä tähän aikaan opinnäytetyö pitäisi olla jotakuinkin valmis. Ajattelen siihen olevan hiton pitkä aika, mutta ei ilmeisesti ole. Ja etenkään ihmiselle, jolle aihe ei ole tiedossa. Aikanaan kultaseni, aikanaan, kuten Entinen toteaa aina.

Huomenna minut on kutsuttu afrikkalaiseen illanviettoon. En tosin ole varma, olenko menossa. Afrikkalaisista kun ei ota millään selvää ovatko he tulossa vai menossa vai tekevätkö mitään ylipäätänsä. He ovat sitten hassuja ihmisiä. Anne kysyi, voisinko ihastua johonkin heistä. Päätin jättää suuren kysymysmerkin kyseiselle asialle. Ehkä, ehkä en.

Jaahas, laittas nukkumaan. Paitsi sitä ennen on kirjoitettava maili Ernestolle. Hahaa, olen saanut uuden ystävän Los Angelesista. Tai tutustuinhan kyseiseen herraan jo Oulun reissullani, mutta ilmeisesti hän haluaa pitää yhteyttä minuun. Nice.

Ps. Kohta kaks viikkoa, enkä ole kuullut Entisestä mitään. Mikä johtopäätös tästä pitäisi tehdä?








No okei, tiiän itekin.

tiistai 2. syyskuuta 2008

Vielä koittaa uusi aika

"Sarah Palin on sanonut kannattavansa mm. pidättyvyyttä seksistä ennen avioliittoa. Lisäksi hän vastustaa koulujen seksivalistusta." -Iltasanomat

Haha, ilmeisesti hän vastustaa myös perheessä tapahtuvaa seksivalistusta, kun oma tyttö 17-vuotiaana pamahtaa paksuksi :DDDDDDDD Sori, tuo nyt vaan on melko hassua minusta. Kysehän on siis John McCainin nimittämästä varapresidenttiehdokkaasta.

Mutta sitten. Minulla on ollut todella mukavat kaksi päivää. Eilen aloittelimme koulua uuden kansainvälisen ryhmän kanssa. Minä siis tutorin roolissa. Olin menossa kotiin syömään, kun kaksi afrikkalaista poikaa oli menossa pankkiin ja tarjouduin heidän avukseen. Vietin heidän seurassaan sitten koko iltapäivän. Toinen heistä on hyvin puhelias ja vitsikäs. Toinen taas ehkä hieman pidättyväisempi. Luulin, että tämä jälkimmäinen ei juurikaan pitänyt minusta. Illalla sain kuitenkin viestin jossa luki, että hän ei ole tavannut ennen näin mahtavaa tutoria. Olin niin onnellinen tuosta viestistä. Odotin innolla tulevaa päivää.

Tänään sitten heti kouluun tultua, Saoban koputti Steven olkapäätä, että minä tulen. Tervehdimme ja vaihdoimme kuulumisia. Sovimme näkevämme kahdelta uudestaan. Olimme suuntaamassa silloin pankkin ja pankin jälkeen menimme istuskelemaan Hesburgeriin. Kello oli jotakuinkin puoli kolme, kun sinne menimme ja kotona olin puoli seitsemältä. Hesessä me vain istuskelimme ja juttelimme. Oli oikein mukavaa ja avartavaa. Olenkin halunnut kysellä heidän kulttuuristaan ja elintavoistaan, koska ainoa käsitykseni afrikkalaisista on televisiodokumenteista. Ja nyt todellakin huomaan kuinka väärän kuvan ne antavat tai kuinka vääriä dokumentteja olen katsellut. Saoban ja Steve nauroivat, kun luulin heidän asuvan mutamajoissa, mutta sellaiseksihan afrikkalaiset meille kuvataan. En ollut uskoa, kun Saoban kertoi asuvansa tiilitalossa ja jopa kaksikerroksisessa. Muutenkin suurin osa minun käsityksistäni sai heidät nauramaan toisaalta osa oli hyvinkin totta. Nautin suunnattomasti tästä mahdollisuudesta viettää aikaani näiden kahden afrikkalaisen kanssa. Huomenna lähdemme jälleen kahdelta kiertelemään paikkoja. Odotan kovasti.

Muuten elämässäni ei ole tapahtunut juuri mitään. Ostin eilen karkkien sijasta viinirypäleitä! Hyvä minä. Suurin ongelma laihtumisessani on se, että haluan koko ajan popsia jotain. Olen kuitenkin löytänyt hyvät vaihtoehdot niin karkeille kuin sipseillekin. Ajattelin myös jättää leivän hetkeksi. Sitä tulee helposti syötyä ihan liikaa ja samalla saa turhia kaloreita. Että sellaista tässä osoitteessa.

maanantai 1. syyskuuta 2008

With or without you

En saa unta, luin vanhaa päiväkirjaa.

Tasan kolme vuotta sitten elämääni kuului seuraavaa:

"Oli ihan tylsää ku Entisen (arvatenkaan ei silloin vielä ollut entinen) piti eilen lähtä töihin. Kävin sit kiertään kaikki paikat läpi ja sit hain Entisen. Illalla kun makoiltiin sohvalla, se oli ihanin. Puhuttiin jotain, ni se samalla piirsi sydämen mun poskeen. Sit kirjotti T<3E. Awwww. Yhesti Entinen osti mulle ruusun. Oli söpöintä. Nyt oon niillä ku Entinen on töissä. Tuntuu vähän oudolta. Harmittaa, etten oo vieläkään saanu sitä omaa kämppää. ois niin parhautta saada keskustasta joku kiva kämppä. Mut ku tiiän, että illalla nään sen yhden, ni tuntuu, et mikään ei haittaa. Oon rakastunu<3"

Enpä vielä tuossa vaiheessa tiennyt mitä tuleman pitää. Oltiin tunnettu 2,5kk, seurusteltu niistä 1,5kk ja olin asunut hänen porukoillaan pari viikkoa. Olin niin rakastunut. Ja miksi en olisi ollut, kun kaikki oli hienosti.

Kaksi vuotta sitten asiat olivat jo alkaneet mennä alamäkeä:

"Oon niin saakelin epävarma. Kaikki vaan viittaa siihen, että serkkuni ja Entinen ois viettäneet yönsä yhdessä. Jos jaksaisin, selittäisin koko jutun, mutta äöäöäöäää. En vaan jaksa. Onneks Anna<3 Ainoa joka jossain määrin mua ymmärtää.

Oon ihan sekasin ja kaikki asiat vaan pyörii mielessä. Haluaisin uskoa vaan pelkkää hyvää, mutta silti kaikki vaivaa. Ja sekin, että oon selvin päin koko viikonlopun, ei helpota tilannetta. Ois voinu olla perseet ja masentua. Vetää Rissanen tiskille ja pussailla. Vaikka itseasiassa en edes pidä siitä niin. Inhoan sen hiplailua. Se vois olla hyvä kaveri ilman mitään lähempiä kosketteluja.

Entinen on sen kaverin polttareissa. En tiedä näänkö sitä tänään. Oli ihanaa, kun se oli torstaina yötä, mutta silti mietin koko ajan Serkkuani ja sitä. Käskin molempien olla pitämättä yhteyttä toisiinsa. Anteeksi mun mustasukkaisuus, mutta kun en oikeasti tiedä luottaako kumpaankaan.

Haluaisin niin pois täältä. Jotenkin rupesin jänistään siinä Oulu-jutussakin. Tai kun elättelen vielä toiveita minun ja Entisen suhteen. Serkkuuni olen täysin kyllästynyt. Vaikka luulen, että se on hyvä kaveri, mutta kaikki asiat vaan on menny näin. Harmillista."

Tapahtumasarjan alku. Jälkeenpäin sain tietää, että silloisen parhaan kaverini, serkkuni, ja Entisen välinen yhteinen yö oli todellakin totta. Totaalinen masennus jota seurasi vielä kaksi samantapaista asiaa lyhyessä ajassa. Entinen kävi läpi kolme parasta kaveriani. Good for you!

Vuosi sitten Entinen oli aloittanut uuden suhteen, mutta soitteli silti minulle. Erehdyimme toistuvasti viettämään öitä yhdessä. Kaikki tapahtui hänen uudelta tyttöystävältään salassa. Minä olin onnellinen aina niistä hetkistä, kun sain olla Entisen kanssa. Nyt luulin jo päässenni hänestä, mutta kaikki alkaakin taas kolmen kuukauden hiljaiselon jälkeen uudestaan. Kumpikaan ei vaan osaa päästää irti. Minulle se on aina ollut vaikeaa ja kaikki tietävät sen, mutta ei se näytä olevan helppoa Entisellekään.