Helsingin reissu kiitettävästi ohi. Perjantaina olin hyvin humalassa. Tosin humala oli kiva. Olimme ystäväni kanssa ensin hänen koulukaverinsa tupareissa. Siitä keskustaan, ystäväni jäi sille tielle. Minä hoipertelin puoli tuntia etsien baaria, missä sarjakuvaporukkaa oli. Löysin kuin löysinkin perille. Lyöttäydyin heti meikäläisten seuraan, tosin ihmettelin pöytäseurueiden jakautumista. Tästäpä syystä sitten päätin verkostoitua. Lopputulos oli sellainen, että kaikki meikäläiset poistuivat Omppuun, minä jatkoin tunteroisen verran juhlimista muun sarjisporukan kesken.
Lauantaina aamu alkoi peiliin törmäämisellä. Siitä saakka se jatkui mallikkaasti. Pöydän taakse myymään sarjakuvia ja sitten syömään pitsaa. Kävimme alkuillasta myös kaljalla. Viinipullo Alkosta ja Omppuun alottelemaan. Avajaisbileet olivat sitten ravintola Kaisaniemessä. Ai niin, perjantaina saavuttuamme Helsinkiin, kävimme syömässä yksityisklubilla, missä jäsenyys maksaa 2500e. Lisäksi siellä oli oma kokki ja juomat tukkuhinnoilla. Mutta siis, Kaisaniemessä juhlimme aikamme kunnes kaikki olivat halukkaita lähtemään. Minä ja ystäväni jäimme silti tanssahtelemaan hyvin outoon porukkaan. Tai ehkä me olimme ystäväni kanssa ne oudot. En koko viikonlopun aikana sulautunut sarjakuvajoukkoon. Ehkä senkin vuoksi, että en tiedä sarjakuvista mitään!
Sunnuntaina näin äitiä ja Petriä koska pyysin heitä käymään. Kotimatka alkoi kello kahden maissa ja oli ihan miellyttävä. En muutenkaan inhoa pitkiä ajomatkoja. Nautin istua autossa, etenkin pimeällä. Aamulla minulle soitti mies joka ilmoitti hänellä olevan hallussa lompakkoni kortit! Kysyin mistäs hän oli ne löytänyt ja Stockmannin automaatin edestähän ne. En muistanut edes käyneeni siellä, mutta humalahan kuljettaa jalkani joka puolelle.
Nyt olen yrittänyt siivoilla ja saada kämppää kuntoon. Tanja tulee lauantaina ja meidän olisi tarkoitus juhlistaa hänen syntymäpäiviään. Olen miinuksen puolella raha-asioissa. Eilen kävimme muutaman ystäväni kanssa pelaamassa bingoa, voitin 6e! Sain ruokaa. Tänään olin pumpissa. Mikä saavutus saada itsensä salille. Olin tosin pyörtyä. Mutta tästä se alkaa.
Lähetin Entiselle viestin perjantaina humalassa. En edes aamulla muistanut sitä. Sitten luin lähetetyt viestin ja olin lyödä itseäni viestin aluksi. "Hyvää synttäriä. Tykkään susta tosi paljon. Enemmän ku kukaan muu". Viesti pelästytti minut pahan kerran, tottahan tuo on, mutta ei minun pitänyt sitä hänelle sanoa. Sitten seuraa viestin paras osuus "Mutta vaan kaverina hahhahahhaaa, sun moka!". Osaan siis kännissäkin!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti