I'm B.A.C.K.

Hei vaan! Olen vielä hengissä, melkein. Tiivistän kesäni hyvin pienesti, jotta voin aloittaa taas syksyn.

Juhannus: Saldona murtuneet sormet ja järkyttävän näköinen jalka. Eksyin jonkun pojan asuntovaunuun. Pojan nimeä en muista, ikää hänellä oli 19 vuotta. Minusta neljä vuotta ikäeroa tuohon suuntaan on huolestuttavaa.

Riku: Tapasin jossain vaiheessa kesällä juhlinnan merkeissä Riku-nimisen pojan. Hän vastasi ulkonäöltään lähes täydellisesti ihannemiestäni. Hän ei ollut paikkakuntalaisia vaan oli kaverinsa luona käymässä. Lähdin hänen mukaansa. Vietin todella mukavan yön hänen seurassaan. Kävimme rannassa, vietimme kolme tuntia suihkussa ja harrastimme seksiä. Lähdin aamulla kotiin, emme vaihtaneet numeroita. En ole ollut häneen yhteydessä sen jälkeen.

Di: Heinäkuussa vietin paljon aikaa Di:n kanssa. Hän on sitten tyhmä! Vaikka oli minusta hetken aikaa kiva hengailla vähän enemmän. Oli kiva soittaa yöllä kännissä, että hei tuun sun viereen nukkumaan. Tai se oli kivaa niin kauan kunnes hän teki sitä myös muiden kanssa. Loppukesästä emme olleet enää tekemisissä ja sitten hän muutti pois.

Ihastus: Ihastus palasi tänne piinaamaan minua hetkeksi. Hän on ollut töissä Helsingissä jo tovin, mutta tuli viikonlopuksi tänne. Vietin kivan illan/yön rannassa, kävin uimassa alasti jonkun tuntemattoman pojan kanssa jonka jälkeen lähdin kantispaikkaan. Siellä tapasin Ihastuksen. Kysyin vain, tuleeko hän luokseni ja sanoi, että tulee. Yllätyin. Oli <3<3<3<3<3<3 Aamullakin se oli vielä ihana. Sen jälkeen en ole kuullut kyseisestä henkilöstä mitään. Jei.

Mikko: Ekysin jälleen vanhan säädön kanssa minun luokseni. Oli todella nihkeää ja ihmettelin miksi olin ottanut hänet jälleen luokseni. Ei kiinnostanut sitten yhtään. Aamulla toivoin koko ajan, että hän lähtisi ja kun se aika vihdoin koitti, hän sanoi haluavansa jäädä. Eh, onneksi ei voinut.

Chris: Vietin Oulussa yhden viikonlopun, Jalometalliviikonlopun. En tosin ollut Jalometallissa, sillä ne bändit eivät kiinnosta minua sitten laisinkaan. Tosin hengailin bändiläisten kanssa melko paljon ja yhden kanssa saatoin olla enemmänkin. Tämä herra oli Chris ja jonkun bändin rumpali. Olin melkein eksyä hänen hotellihuoneeseensakin, mutta onneksi hotellin aulassa tajusin lähteä pois ja menin ystäväni luokse nukkumaan.

V: Ennen kuin lähdin ystäväni luokse nukkumaan, hain vielä ruokaa. Jonossa tapasin pojan nimeltä V. Hän oli Oulusta, mutta teki harjoittelua täällä. Pyysin häntä joskus meidän kanssa hengailemaan Kantispaikkaan. Hän antoi minulle numeronsa ja pyysi ottamaan yhteyttä. Kyseinen tyyppi oli ihan hyvännäköinen ja varmaan ihan mukavakin. En vain ole saanut laitettua viestiä, saati soittamaan. Minusta ei selvin päin ole sellaiseen hommaan.

Olen aloittanut juomalakon. Juomalakko ei ole kuitenkaan ihan totaalinen kieltäytyminen sillä Helsingin sarjakuvapäivät kun tulee, niin silloin ehdottomasti minä saan ja minun täytyy mielenterveyteni vuoksi olla humalassa. Lisäksi on kolme oljenkortta jotka saa juomalakon aikana käyttää. Mutta tämä selväpäisyyden kokeilu saattaa aiheuttaa sen, että minun on ehkä jossain vaiheessa laitettava viestiä herra V:lle. Muuten kaikki miessuhteeni ovat täysin kuolleita. Tuskinpa siitäkään mitään kehkeytyy, mutta virkistyksen vuoksi.

Palailen asiaan aina kun koneelle pääsen! Syksyjä.

Saat kenet tahansa vähän vatkaileen.

Jaaa!

Koko viikonloppu oli suunnitteilla olla selvänä, mutta ne ajatukset hautautuivat lauantain kuluessa. Eikä se mitään kun hauskaa oli.

Menin ensin ystäväni luokse alottelemaan. Sinne tuli meidän lisäksi Olli. Aika kului oikein nopeasti ja hauskaa oli. Päätimme kuitenkin lähteä kantispaikkaan. Siellä esiintyi joku hevibändi. Meidän lisäksi paikkassa oli vain muutama ihminen, mutta ei se haitannut. Juomat menivät päähän ja aika kului rattoisasti.

Kantispaikasta lähtiessämme käytiin minun tykönä jossa Olli innostui horobileiden peruukista ja halusi laittaa sen päähän. Lähdimme bilepaikkaan siis seuranamme yksi peruukkipäinen blondi. Oli ihana nähdä Eduardoa bilepaikassa sillä hän oli seuraavana päivänä lähdössä pois Suomesta. Mukana hänellä oli myös Di, joka oli hieman outo.

En tiedä miten asiat ovat menneet, mutta olen jossain vaiheessa iltaa törmännyt tähän edellisen viikon mieheen joka tarjosi minulle kaljan. Nyt hänen iskuyrityksensä toimivat huomattavasti paremmin ja suuntasimme hänen luokseen. Tai ilmeisesti asunto ei ollut hänen, sillä mies ei ole täältä. Aina täällä ollessaan hän majailee kuitenkin samassa paikassa. Kai meillä sitten oli ihan kivaa. Ainakin sen mitä muistan. Sain vain melkoista tuhoa aikaiseksi, sillä kaadoin tämän miehen pöydän missä oli myös hänen tietokoneensa. Hyvä minä. Näin teet vaikutuksen. Lähdin kotiin sitten kun hommat oli hoidettu, mutta jouduin palaamaan takaisin sillä lasini jäivät kyseisen miehen luokse. Kävin myös rannassa istuskelemassa ja miettimässä elämän tarkoitusta :D

Sunnuntaina oli hieno krapulapäivä. Kyllä on hienoa, että ystäväni viettää kesänsä täällä, että saan hengailla tuollaiset sunnuntait hänen seurassaan. Muistin myös, että edellisen yön mies on eräs remonttimies. Alkoi pikkuhiljaa selvitä kuka hän on. Nimeä en silti tiedä.

tyC.

Huippua, että näen Anttia taas vaihteeksi täällä ja menen juttelemaan hänelle. Päätän kuitenkin käydä etsimässä ystävääni ja kun lähden Antin luota, vedän naamalleni ensimmäisissä portaissa, jotka vastaan tulevat. Turhan humalassa taisin taas olla. Vai johtuiko se sittenkin korkkareista? Noh, sama se. En varmaan näyttänyt siltä hienolta naiselta minkä hän haluaisi. Yleensä kuittaan kaatumiset naurulla, mutta nyt oikeasti hävetti. Elättelin ehkä hitusen toiveita Antin suhteen, mutta eipä tarvi enää. Oikeestaan, ei se ees ollu niin hyvännäkönen ku muistin.

Lauantaina taisin hieman avautua yhdelle merimiehelle. Olin niin varma, että kaikilla merimiehillä on joka satamassa nainen. Tämä herra yritti minulle vakuutella, että he eivät edes kerkeä käydä missään sinä aikana kun ovat satamassa. Vastaus ei minulle kelvannut.

Eräs mies tuli kantispaikassa luokseni ja kysyi juonko kaljaa. Vastasin myöntävästi ja hän ojensi minulle täyden tuopin. Olin vähän ihmeissäni, mutta ajattelin hänellä olevan ylimääräinen ja siitä pitää päästä eroon. Kysyin, paljonko minun pitää siitä maksaa. Ei, en ymmärrä todennäköistä iskuyritystä. Siinä se tyyppi vähän aikaa oli, mutta en minä sitä tajunnut pyytää istumaan kun tosiaankin luulin, että se oli vahingossa tilannut ylimääräsen kaljan. Bilepaikassa tämä mies tuli jälleen vastaan, hän halasi ja pussasi minua. Luulin sen olleen vain jonkinlainen ele siitä, että hän oli se joka oli antanut ylimääräisen kaljansa minulle. Ei minulla käynyt mielessäkään mitään muuta.

Lauantaina olin myös Facebookissa iloisesti kirjotellut tälle Hyvännäköiselle. Luulet selvinneesi illasta kunnialla, kun känniviestejä ei ole lähtenyt. Kun pääset koneelle, huomaat, että Facebook on täynnä kännisiä kommentteja ja tekstejä. No itseasiassa se ei tällä kertaa haitannut, sillä Hyvännäköinen oli vastannut minulle sunnuntaina. Ja oli vastannut vielä melko kivasti. Olin aika onnellinen eilen :)

Pikakatsaus asioihin. Nyt opinnäytetyötä.

intoooonooot.

Viime viikonloppu oli jotakin ihan älyttömän hienoa. Viime viikonloppu käsittää ajan keskiviikkoaamusta maanantai-iltaan. Jälkiseurauksia on havaittavissa vieläkin eikä lopu varmaan ihan heti.

Keskiviikkona homma alkoi reissulla Tornioon. Sieltä haimme vähän juhlajuomaa jonka jälkeen puuhastelimme Päiviin (kyseessä on sana päivä isolla kirjoitettuna) liittyviin asioihin ja illalla siirryimme PJ:n huoneeseen maistelemaan hieman olutta ja saunomaan. Siitä sitten katsomaan poikia Kantispaikkaan ja olihan meillä hauskaa kun humalan saimme aikaiseksi. Torstaina pienessä krapulassa kymmeneltä ylös ja kantelemaan pöytiä ja tuoleja paikoilleen. Kävimme ystäväni kanssa puoli kuudelta hakemassa japanilaisen kutsuvieraan lentokentältä ja suuntasimme jälleen Tornioon kuvauksiin. Sieltä syömään ja nukkumaan sillä perjantaina oli jälleen aikainen herätys. Aamulla nappasin japanilaisen mukaani hotellilta ja läksimme kohti Päivien tapahtumapaikkaa. Japanilaisella oli haastattelu paikalliseen lehteen ja yllätykseksemme myös MTV3 oli raahannut itsensä mukaan. Illalla seitsemän ja kymmenen uutisissa sitten pyörähti myös minunkin takamukseni.

Viimeisiä valmisteluja ja avajaiset oli kolmelta. Sitä ennen joukko Tyyppejä tuli paikalle. Laittelin paria Koopin (ei tarkoita Arposta vaan Lookalike-Arposta) työtä paikoilleen, kun herra itse tuli siihen tuijottelemaan. Tiesin hänet heti Koopiksi, koska sain hänestä viikinkimäisiä viboja. Hymyilin vain tyhmästi enkä osannut sanoa mitään. En tiennyt mitä kieltä minun olisi pitänyt puhua. Noh, avajaiset meni hyvin. Pari pikku juttua kondikseen ja tultiin mun tykö juomaan. Laulettiin singstaria tyhmät hatut päässä ja saimme itsemme melkoiseen humalaan. Päätimme lähteä käymään Tyyppien hotellihuoneessa, koska siellä mitä suurimmalla todennäköisyydellä oli kaikki Päivien esiintyjät ja muut henkilöt. Suunnitelmissa oli vain kävästä, mutta jotenkin se meni niin, että sinnehän me jämähdettiin.

Valtasin paikan Koopin vierestä samoin kuin ystäväni. Ystävääni lainaten, minä aloitin heti oman showni Koopille ja kenelläkään muulla ei siihen oikein ollutkaan sitten asiaa. Tai vaikka olisikin ollut, kukaan ei olisi kerennyt minulle mitään sanomaan. Muistini pätkii pahasti jotenka paljoa en pysty sanomaan. Tiedostan vain sen, että suomensin omalla tavallani P:n lausumia puolalaisia runoja ja olin Koopin kanssa harrastanut seksiä saunassa. Ja ehkä suihkutilassa. Muut olivat kyllä siihen mennessä lähteneet pois. Tai niin ainakin luulin, kunnes kuulin yhden ällöttävän jutun, mutta ei siitä sen enempää. Muuten minulla oli kyllä oikein mukavaa. Loppuaamun vietimmekin sitten hotellin ikkunassa tai puoliksi katolla istuen ja katsoen kun aamu alkaa valjeta.

Kello oli kymmenen kun VR tuli huoneeseen ja katsoin parhaimmaksi ideaksi poistua. Sitä paitsi Päivät alkoivat kymmeneltä ja minun tuli olla paikalla. Käväsin kotona, vaihdoin paidan ja lähdin Päiville. Aamupäivä meni niinkin pirteästi, mutta koko yön valvottuani väsymys verotti hieman intoani. Jaksoin kuitenkin valkata yhdestä myyntipöydästä oikein herkun näköisen miehen. Sanoinkin ystävälleni, että hiton hyvännäkönen mies. Harmi kun en yhtään tiennyt kuka hän on.

Noh, Päivä oli pulkassa kuuden aikoihin. Sitä ennen kävimme ystäväni kanssa hakemassa ruotsalaisen vieraan lentokentällä ja olin niin väsynyt, että nukahdin ehkä minuutiksi lentoasemalla. Lähdin kotiin sieltä suoraan ja koska tunnin päästä oli cocktail-tilaisuus, en pystynyt laittaa nukkumaan. Tosin viisi minuuttia torkahdin ja kirosin kelloa, kun se soi niin äkkiä. Vaihdoin vaatteet ja katsoin, että näyttäisin vähän edes ihmiseltä. Jännitin tilaisuuteen menoa, koska näkisin Koopin jota en koko päivän aikana ollut nähnyt.

Tilaisuus meni hyvin. Näin Koopin ja hän oikein lempeästi minulle hymyili, mutta en voinut olla kovin rennosti hänen seurassaan. Kaikki muut söivät ja joivat, me menimme toisen porukan kanssa ulos keinuun juomaan. Oli yllättävää miten hyvin juoma nousi päähän kun yleensä toinen päivä ja etenkin ilman yöunia on hieman huonohko. Hyvä kun yhden Päivien voittajan kanssa kierreltiin pöytiä, joku kysyi, että mitä minä teen. Huippu kun suurin osa jotain jotka on palkittuja töistään ja tekee niitä kaikkiin julkisiin juttuihin. Minä vaan hengailen, mutta kyllä mää järjestän näitä päiviä!!!!

Noh, lähdettiin kohti hotellihuonetta jälleen isolla porukalla. Juttelin Di:n kanssa, koska hän jostakin syystä taas soitteli. Koop jättäytyi muusta porukasta niin, että jouduin puhelun päätyttyä juttelemaan hänen kanssaan. En oikein osannut sanoa mitään, mutta onneksi hänellä ei ollut morkkis ainakaan. Ja hän käyttäytyi ihmeen normaalisti minua kohtaan. Kerroin käyväni kotona hakemassa Singstarin hotelliin. Hän jäi jotenkin tyhmästi seisoskelemaan, en tiedä olisiko hän halunnut tulla käymään luonani. En kuitenkaan päästänyt häntä sisään. Hän sievästi kosketti kättäni ja kyseli asioita. Oli söpöä.

Suuntasimme kotoani hotellihuoneeseen jossa oli jälleen hyvin menoa. Tällä kertaa se en ollut minä joka parkkeerasi Koopin viereen vaan hän tuli minun viereeni. Olimme kuitenkin lähdössä käymään kantispaikassa jossa oli meidän järjestämä tapahtuma. Koop olisi halunnut tulla mukaan, mutta hän ymmärsi väärin eikä sitten tullut ollenkaan. Pari tuntia jammailimme kantiksessa josta siirryimme takaisin hotellille. Muut olivat suunnanneet bilepaikkaan joten mekin lähdimme sinne. Matkalla kävimme alakerran baarissa missä oli pari Tyyppiä ja ANTTI! Olin vähän ihmeissäni, että näin hänet täällä. Vaikka olin todella humalassa, en tehnyt normaalia hommaa ja mennyt pälisemään. Moikkasin vaan viileesti ja kävelin ohi. Bilepaikassa sitten laulettiin karaokea ja oli tosi hauskaa. Koop oli myös siellä ja taisin hieman hengailla sen kanssa vaikka luulin, ettei Tyyppien näkyvillä sitä voisi tehdä.

Baarin mennessä kiinni, lähdimme jatkoille hotelliin. Siellä oli vielä hyvin juomaa ja hauskoja ihmisiä. Olin tapani mukaan kovasti äänessä ja kovasti myös juttelin ihmisille. Koop oli tullut käytävällä ystävääni vastaan joka oli tiedustellut mihin Koop oli menossa. Tämä oli siihen alakuloisesti tokaissut, että ei E halua minua saunaosastolle. Minulla oli kuulemma ollut muita miehiä siellä. No haloo! Ei ees ollu. Kunhan vaan juttelin. Ja haloo, oot joku tunnettu henkilö ja sitten minä saan sut tuommoseks. Ystäväni sai kuitenkin suostuteltua Koopin saunaosastolle jossa juttelin hänen kanssaan jonkun aikaa ja saatoimme pussaillakin. Olin aikaisemmin kuitenkin bongannut saunaosastolta tämän Hyvännäköisen pojan Päiviltä. Saatoin hieman katsella häntä ja omasta mielestäni hänkin katseli minua...

Ihmiset alkoivat väsyä ja pikku hiljaa siirtyivät omiin huoneisiinsa. Itse viiniä juoneena en tuntenut minkäänlaista väsymystä. Ystäväni olisi halunnut tulla minun sohvalleni nukkumaan, mutta minä halusin jatkaa vielä juhlimista. Sanoin, ettei minua vielä väsytä ja sain yhden komppaavan vastauksen ja se tuli Hyvännäköiseltä. Hän sanoi, ettei häntäkään vielä väsytä. Jotenkin asiat meni siihen, että lähdin hänen ja hänen ystävänsä kanssa toiseen hotelliin jossa heillä oli huone. Sitä ennen kuitenkin pussailin Koopin kanssa ja näin. En voinut mennä hänen huoneeseensa, koska hänellä oli huonekaveri enkä kyllä halunnut häntä minunkaan luokseni ja halusin tosi kovasti mennä Hyvännäköisen kanssa ihan mihin tahansa minne hän oli menossa.

Saavuimme hotellille ja minä kaivoin täyden viinipullon repustani. Aloin juomaan sitä ja katsoimme jotakin ruotsiksi tekstitettyä elokuvaa. Pojat veti sängyt yhteen ja siinä vaiheessa sain kuulla ehdotuksia ryhmäseksistä jotka tyrmäsin heti alkuun. Olin jo päättänyt, että Hyvännäköinen on se kenen kanssa haluan olla. Olin kuitenkin poikien välissä ja sain oikein hyvää palvelua. Liekö ajatuksena juottaa minut humalaan kun sain koko ajan täyden lasin käteeni. Harmi vaan kun pojat ei tienneet, että oon helppo ilman humalaakin :D

Hyvännäköinen laittoi peiton meidän päälle ja samalla alkoi sitten peiton alla tapahtua. Kun hän laittoi käden jalalleni, tiesin, että olen onnistunut tavoitteessani. Viereisestä sängystä alkoi kuulua kuorsausta joten päätin toimia. Tosin mihinkään panohommiin en halunnut alkaa vierustoverista johtuen. En tiedä sitten millä tavalla suihinotto on sitten parempi vaihtoehto, mutta sen toteutin. Mutta eipä siinä mitään, oli kivaa. Ja vielä kivempaa tulla rankatuksi parhaimmaksi siinä hommassa. Juttelimme sen jälkeen ja kohta kello olikin yhdeksän aamulla. Pojat lähtivät aamupalalle ja minä kotiin. Sovimme näkevämme Päivillä.

Kotiin päästyäni nukahdin kuitenkin heti. 50h valvomista oli liikaa ja en edes muista nukahtamista. Puhelin oli repussa enkä kuullut kun ihmiset olivat yrittäneet soittaa. Heräsin puoli kolmelta ja Päivät loppuvat siinä kolmen aikoihin. Vitutti. Lähdin äkkiä Päiville ja sain osakseni muutaman tuiman katseen, mutta se siitä. Harmitti kaikkein eniten se, että Hyvännäkönen oli lähtenyt kahdelta pois, takaisin Helsinkiin. Jaaaa, en sitten nähnyt sitä. Nukuin onneni ohi. Siihen ei auttanut muu, kuin lähteä päätöskaronkkaan juomaan lisää. Kerholla oli oikein hauskaa, saunomista ja hyvää seuraa. Ihmiset alkoivat pikkuhiljaa lähteä pois ja juhlat hiipuivat.

Kotona rankan viikonlopun jälkeen sunnuntaina noin kello kaksi. Aamulla kymmeneltä hakemaan pakua ja roudaamaan takaisin tavaroita paikoilleen. Sen jälkeen vähän krapulamättöä ja kotiin nukkumaan. Nukkuessa on mennyt lähes koko viikko sitten. Enkä vieläkään pääse yli viikonlopusta. Hienoja ihmisiä ja hienoja juttuja. Ja oon ihan semisti ihastunu.

.

Ei ole oikein mitään kirjotettavaa. Liikaa hommia ja mitään en saa tehdyksi. Di on jälleen laittanut minulle viestiä, mutta ei minua kiinnosta.

Jos mä oisin sä, kyl mäki olisin mun kaa

Vappu oli, tuli ja meni. Itsehän suuntasin aattona Ouluun kun sain vain hieman matkarahaa haettua.

Ystäväni A oli minua vastassa juna-asemalla. Siitä sitten kävimme hakemassa juomaa, syötävää ja vappurekvisiittaa ja suuntasimme A:n luokse jossa odotti ystäväni L. Vaihdoimme vappukamat päälle, odotimme kaverini O:n mukaan ja lähdimme kohti Ainolan puistoa missä mukaan liittyi vielä muutama muukin tyyppi. Juoma virtasi ja oli oikein hauskaa kun ilmakin suosi juhlijoita.

Itsellänihän tosiaan juoma virtasi siihen malliin, että muisti on lähes alkuillasta asti pois. Laitoin lukioaikaiselle vanhojentanssiparilleni viestin olisiko hän oulussa ja olihan hän. Soittelimme illan aikana ristiin emmekä nähneet. Jostakin syystä soitin myös Di:lle vaikka emme ole pitkiin aikoihin pitäneet yhteyttä. En muista puheluista mitään. Häneltä oli kymmenen aikohin tullut viestit Please, call me, what are you trying to say? ja Ok. Olen poistanut kaikki lähettämäni viestit joten en tiedä miten viestittely minun osaltani on mennyt. Gabrielillekin on lähtenyt puheluita 20min edestä mikä ei sekään ole mikään järisyttävän hieno asia kun en siitäkään muista yhtään sanaa. Kyllä olis pitäny tajuta, että lupaava ilta tiedossa.

A ehdotti, että lähtisimme kesäteatterille katsomaan mitä siellä näkyy. Itsellänihän oli vappumissio: löydä tuleva miehesi, ulkomaalainen vaihto-opiskelija nimeltään Steve Brown. En löytänyt, mutta löysin paljon muuta. Tanssahtelimme ja niin kai se ilta on sitten jatkunut. A oli häipynyt jossakin vaiheessa, en ole tosin ollut tietoinen kyseisestä asiasta. Olen löytänyt paljon uusia "tuttuja" joiden kanssa oli kiire tanssia jalat mudassa.

Puhelimestani oli loppunut akku (onneksi!!) jonka seurauksena en voinut soittaa kenellekään. Lähdin talsimaan kaupunkiin päin reppu selässä ja laukku kainalossa. Päätin vapputamineissa käydä Hevimestassa mutkan. Portsari kysyi paperi ja aloin kaivaa laukkua. No ei löytynyt lompakkoa. Siirryin jonosta sivuun ja tarkastelin josko lompakko olisi repussa. Ensinnäkään reppu ei ollut minun. Jostain syystä oma reppuni oli tämän toisen repun sisällä. Noh, lompakkoa ei kuitenkaan löytynyt joten lähdin jatkamaan matkaa. Ilman papereita en olisi päässyt yhtään mihinkään joten päätin kävellä A:n luokse. Soittelin ovisummeria hetken aikaa jolloin A:n avomies J aukaisee minulle oven. Kello näytti silloin jotakuinkin yksi. Hänellä oli kuudelta lähtö töihin joten hän osasi varmasti arvostaa suuresti öistä vierailua. Antoi minulle kuitenkin petivaatteet ja nukahdin heti.

Aamulla heräsin silloin kuudelta kun J lähti töihin. A tuli mun viereen sohvalle ja surffailtiin netissä. Oli parasta unikrapulahauskaa. Soiteltiin L:lle, mutta se nukkui eikä suostunut liittymään joukkoon. Hidas aamu ja hitosti kuumottavat juomat saivat minut ratkeamaan kultalonkeroon kolmen aikoihin. Sitä ennen kävimme L, A, O ja minä ostamassa hieman ruokaa ja syömässä sitä puistossa. O:n kanssa lähdimme sitten juomaan museon taakse. L liittyi hieman myöhemmin seuraan ja lähdimme Linnasaareen. Siellä oli L:n kiinnostuksen kohde. Oli ihan kivaa. Siirryimme siitä jonkun naisen kämpille johon koko puistossa ollut ryhmä lähti myös. Luulin heidän olevan yhtä isoa kaveriporukkaa, mutta kävi ilmi, ettei oikein kukaan tuntenut toisiaan. Mutta se ei haitannut, nousuhumala ni helposti tutustuu!

Ysiltä alkoi peli jota lähdimme katsomaan A:n luokse. Sinne oli tullut muitakin tuttuja. L sammahti jo ekan erän aikoihin, J jossain vaiheessa peliä. Me muut soittelimme Guitar Heroa ja jossain vaiheessa syntyi idea lähteä Heinäkenkään. Mikäs sen parempaa kuin lauleskella siellä. Enhän tosiaan olisi päässyt minnekään muualle, koska lompakkoni on hukassa, ehkä lopullisesti. Heinäkengässä kuului Kaija Koo, Ei oo Ei tuu, Det glider in ja kaikki muut mitä ei saisi laulaa. Olin pyytänyt tanssiparini myöskin Heinäkenkään ja tuli sinne seuraksemme. Jossain vaiheessa kolmen pojan porukka saapui kuppilaan. Suurin osa meistä tiesi henkilöt. Eräs T, Antti ja P. Tästä Antista olen kertonut ennenkin.Sooloilua: Etua elämään

Juttelin heidän kanssaan hetken ja en tiedä miten asiat meni niin, että olin valomerkin jälkeen Antin kanssa kaksin. Otimme taksin ja lähdimme hänen luokseen. JA OLI NIIN KIVVAAA!!!! Ei ensinnäkään harrastettu seksiä. No okei, se ei ehkä ollu niin kivaa tai en tiiä. Mutta ei kuitenkaan harrastettu sen toivomuksesta. Halus vaan silitellä mua koko yön. ÖÖÖ? En muista yöstä ihan kauheesti asioita, mutta aamu oli kans tosi kiva. Siinä vaan pyöriskeltiin sängyssä ja juteltiin kaikenlaista. Oli tosi helppo olla. Ja oli ihana pussailla ja oli ihana kun se silitteli. Kysyi, oliko se mun tavallinen viikonloppupano. Ei ollut kun ei ees pantu. Ei kuulemma edes halunnut olla sellainen. Se sano monia sellasia hassuja asioita joista en tiiä mitä ajatella. Kysy myöskin ihmeissään, että enkö aio enää ikinä tulla sen tykö. Halusin kyllä.

Olin lähdössä tosi aikasten sieltä pois, mutta kun se oli niin sulonen ni en voinu. En ois halunnu lähtä ollenkaan pois! Kun olin lähdössä pussattiin vielä, mutta ei vaihdettu numeroita. Harmillista. Nään sitä seuraavan kerran ehkä elokuussa ja siihen mennessä se on varmasti unohtanu mut. Mutta olipa niin ihanaa! Vaikka se ei ollu kivaa kun se ihan koko ajan sano mua mussukaks.

Jäin vielä lauantai-illaks grillaileen Ouluun ja sunnuntaina suuntasin tänne. Nyt oon vaan ollu ihan pilvissä ku on niin ihanaa ku joku on niin ihana. Eilen oli tosi kova halipula ni piti pyytää Tomia halaamaan mua. Ei ollu kiva kun se halas mua ni etti mun jenkkakahvat, otti niistä kiinni ja oikein löllytteli niitä. JOO, on mulla pikkasen rengasta vatsan ympärille, tiiät kyllä!

Mutta sellasta, kohta tentti.

...

Hengissä ollaan!

Asioita on tapahtunut, mutta en nyt muista enkä jaksa alkaa kirjottelemaan paljon. Istun koulussa ja yritän saada opinnäytetyön kyselyä aikaiseksi, mutta ei se vaan onnistu.

OIS JO VAPPU!

Lauantaina käväsin baarissa. Olin tosin selvin päin. Tai ainakin melkein. Join ehkä viis kaljaa, mutta olin yhtä tyhmä ku kännissäkin. Laulettiin hirveimpiä biisejä karaokessa ja mikä voisikaan olla sen ihanampaa ku my heart will go on! Joskus kolmen aikoihin näin Gabrielin ja mentiin juttelemaan. Oli tosi mukava jutella ja vappuhommiakin suunniteltiin. Se tulis ehkä Ouluun meidän kanssa. Lupasin sille yöpaikan ystävältäni. Kysyin ohimennen Gabrielilta, että mitä tarkoittaa eräs espanjan kielinen lause. Muutama vuosi sitten eräs espanjalainen Gabi (oikealta nimeltään hänkin Gabriel) jätti yövierailunsa päätteeksi aamulla lapun jonka sisältöä en ole saanut selville. Nyt oli sitten hyvä mahdollisuus kysyä Gabrielilta mitä se tarkoittaa ja sain selville, että se on jotakuinkin sellaista, että olet ihana... tai muuta vastaavaa...

Baarin jälkeen lähdettiin Annan kanssa käveleskelemään kun ei väsyttänyt ja ei ollut kamalan kylmäkään. Laitoin Gabrielille viestin, että oli kiva nähdä. Hän vastasi siihen, että niin oli ja laittoi perään vielä tämän aikaisemman mainitsemani espanjalaisen lauseen<3 Olin ihan myyty. Nyt vaan toivon, että se tulis meidän kanssa sitten Ouluun.

Että semmosta!

Never again

Kotona ei edelleenkään netti toimi, joten kirjottelen koulun koneella aina kun jaksan tänne raahautua.

Todellakin, Di:stä en kuullut seksikeikan jälkeen yhtään mitään. Seuraavana viikonloppuna lähettelin hänelle känniviestejä ja soittelin puheluita. Hän vastasikin niihin ja meidän oli tarkoitus jutella bilepaikassa, kunhan molemmat sinne asti eksyy. Hänpäs ei eksynyt joten ei juteltu. Olin päättänyt unohtaa kyseisen miehen ja jatkaa elämää. Kaverilleni asiaa tilittäessä keskiviikkona, Di sattui juuri laittamaan viestiä. Kysyi olenko tulossa kantispaikkaan illalla. Vastasin vain yep. Siihen hän laittoi, että nähdään sitten siellä ;). En tiennyt mitä olisi siitä pitänyt ajatella.

Päivän aikana en jaksanut juurikaan stressata kyseisestä asiasta ja kantispaikkaankin lähenin iloisella mielellä. Päätin ottaa muutaman siiderin kaverini seurassa. Pari portugalilaista saapui kantispaikkaan ja hengailimme heidän kanssaan. Kohta vaihtareita saapui isompikin joukko. He istuutuivat eri pöytään sillä kaikki eivät millään olisi mahtuneet saman pöydän ääreen. Kohta paikkaan saapuivat myös Di ja hänen entinen. Tai entiseksihän minä häntä luulin… Hieman suutahdin siitä, että he tulivat yhdessä ja päätin juoda itseni humalaan. Mitä muutakaan siinä tilanteessa olisi voinut tehdä! Kohta sain viestin viereisestä pöydästä. Di kysyi mitä minulle kuuluu. Vastasin vain, että todella kivaa että tulit exän kanssa tänne. Siitä alkoi sitten viestittely ja hänen selittely kuinka he vain tulivat samasta paikasta ja kuinka hän haluaisi seurustella kanssani, mutta kun minä en halua jne. Olin todella tyly Di:lle mikä oli mielestäni ihan oikein.

Kymmenen aikoihin kaikki vaihtarit lähtivät pois, mutta minä ja kaverini olimme jo hyvässä nousuhumalassa joten jatkoimme juomista. Saimme seuraa kaverini alakerran naapurista. Melkoinen laitapuolen kulkija. Kello lähenteli yhtä ja päätimme vaihtaa bilepaikkaan. Kävimme vaihtamassa vaatteet ja suuntasimme juhlimaan. Oli oikein hauskaa. Tanssin melkein koko illan. Tämä laitapuolen kulkijan kanssa jouduin huulikosketukseen. Lähdin tilanteesta heti pois sillä tiesin, että mikään tämän herran kanssa ei olisi järkevää. Jossain vaiheessa tupakkakopissa seisoessani Lilun seurana, aloin jutella eräälle miehelle. Hän puhui englantia ja kysyin mistä hän sitten on kotoisin. Kyllähän minä tiesin, että Turkistapa hän. Oli oikein söpö. Tosi söpö. Ja minuun teki vaikutuksen, että hän osasi englantia sillä täkäläiset turkinmiehet eivät osaa sen kummemmin englantia kuin muutakaan kieltä millä he täällä pärjäisivät. Tai lähinnä tarkoitin näitä vastaanottokeskuksen tyyppejä, jota baarissa pyörii. Noh, tämän miehen nimi oli Martin. Mukavan oloinen mies. Kävin hänen kanssaan tanssimassa hitaatkin. Vaihdoimme numeroita (miksi, oi miksi?) ja lähdimme sen jälkeen kaverini kanssa hakemaan ruokaa ja nukkumaan. Poikkesimme matkanvarrella sijaitsevaan ruokapaikkaan ja hetken siellä oltuamme Martin ja hänen ystävänsä tulivat sinne myös. Kaverini ei ole mitenkään erityisen innoissaan näistä tummahipiäisistä ihmisistä ja hän lateli muutamat &%##%&#* sanat. Noh, hetken päästä Martinin ystävä Dennis ilmoitti osaavansa suomea. Hienoa. Denniksen ja kaverini kiistellessä minä keskityin pussailemaan Martinin kanssa. Kohta saimme ruuat ja painuimme kaverini luokse. Martin laittoi vielä pari viestiä ja sitten nukkumaan.

Torstai meni armottomassa krapulassa. Kotiin pääsin vasta illalla kymmeneltä. Kävin sitä ennen kantispaikassa ja kyllähän siellä naurettiin kun kerroin olevani vasta kotimatkalla. Perjantaina aamulla en mennyt kouluun. Sänky houkutteli minua liian paljon. Illalla menin salille. Minun oli tarkoitus nähdä portugalilaista ystävääni, mutta kun kuulin heidän bilettävän Di:n ja exän tykönä, päätin skipata bileet. Ei minua tosin sinne edes pyydetty. Kuten ei myöskään lauantaisiin toogabileisiin. Ja kaikki vaan sen takia, että emme ilmeisesti Di:n ja exän kanssa sovi saman katon alle.

Lauantaina tiesin kuitenkin, että juhlat ovat tulossa. Pari kaveria oli vuokrannut tilan jossa sitten aloittelimme ja siirryimme yhdessä baariin. Siellä aloitellessa sain kuulla, että Di ja ex ovat palanneet yhteen. Ja ovat palanneet jo pari viikkoa sitten(!!!). Minähän en tätä asiaa tiennyt. Suututti. Olisin halunnut laittaa Di:lle viestin heti ja haukkua hänet, mutta hillitsin itseni sillä tiesin hänen olevan exän kanssa liikkeellä. Kaverini sanoi, että minun pitäisi kertoa exälle viesteistä mitä Di on minulle laittanut. Baarissa näinkin exän ja pyysin hänet juttelemaan kanssani. Kerroin kaiken ja hän kuunteli. Di oli kyllä kertonut kaiken miten asiat ovat menneet, mutta keskiviikkoisista viesteistä hän ei ollut maininnut. Ex luuli kaiken olevan nyt hyvin ja he voisivat yrittää uudelleen. Lähdin juttelutuokion jälkeen yläkertaan ja törmäsinkin heti Di:n kanssa. Lähdimme juttelemaan alakertaan jossa sanoin pari melko ikävää sanaa. Hän kertoi minulle, että ex vain luulee heidän olevan yhdessä vaikka eivät oikeasti ole. Di kertoi kuinka haluaa olla minun kanssani. Ei voinut vähempää kiinnostaa. En uskonut sanaakaan. Hän yritti pussatakin minua, mutta en antanut. On miehellä pokkaa.

No seilailin sitten loppuillan missä sattuu. En ihan tarkkaan muista. Kellon lähennellessä puolta neljää, näin Di:n. Joku kännisen päähänpisto ja pyysin lähtisikö hän tanssimaan hitaat kanssani. Ei voinut kun ex istui juuri meidän takana. En ollut huomannut sitä. Samalla kun hän sanoi sen, käännyin 90 astetta ja kiedoin käteni erään miehen kaulaan. Rupesimme pussailemaan. Jälkeenpäin tilanne tuntuu melko koomiselta. Ex minun selkäni takana, Di edessäni. Kun tulen torjutuksi, en ota askeltakaan vaan käännyn ja alan suudella eri miestä. No tuttuhan se mies oli. Sellainen mies joka on joskus sanonut, että haluaisi kesyttää minut itselleen. Olemme tunteneet jotakuinkin vuoden verran ja hän on ilmoittanut tykänneensä minusta koko tämän ajan. Oli siis onni, että vieressä seisoi tämä mies ja hän lähti heti mukaan juttuun kun häntä suutelin. En muista asiasta sitten oikein mitään. En tiedä mihin olen mennyt, en tiedä minne Di on mennyt tai tiedä muustakaan mitään. Sen tiedän, että kävin hakemassa ruokaa ja menin kotiin.

Että sellainen ilta. Mutta sanokaa nyt, että onhan kusipäämies!!! Nyt olen päättänyt, että en koske häneen enää ikinä enkä enää ikinä halua laittaa yhtäkään viestiä tai puhua hänen kanssaan enää ollenkaan. Tai ainakaan niin pitkään aikaan, kun minulla vielä jotain ihastuksen tunteita on. Ei ole turvallista olla hänen lähellään silloin. En vastaa teoistani ja ensimmäistä kertaa järki alkaa ottaa oikeasti yliotteen!

Kotona ei toimi netti, lasku maksamatta. Koulussa en jaksa alkaa kirjottelemaan mitenkään erityisen paljon.

Olin kuitenkin tulossa ilmoittamaan, että oli oikein vaudikas viikonloppu. Ja sen myös, että minä ja Di olemme totaalisen ohi.

Nyt kuitenkin samaan aikaan hän laittaa viikon jälkeen viestiä ja ilmoittaa, että haluaa nähdä minut tänä iltana. Mitä vit? palaan asiaan.

wannabe

Voi hyvä elämä taas.

Olen tässä pari päivää hikoillut salilla ja kuluttanut Di:tä pois. Olen todellakin ohi koko miehen suhteen. Tai siis haluaisin kyllä hänet, mutta tuntuupa ex kiinnostavan enemmän niin antaa sitten olla.

Tänään salilta tullessani ihmeteltiin ystäväni kanssa hänen talonsa eteen parkkeerannutta bussia. Kohta läheisestä hotellista astuu ulos neljä miestä housut alhaalla. Päätimme tarkastaa tilanteen hieman lähempää. Miehet osoittautuivat jotakuinkin rokkipojiksi ja minullehan se oli enemmän kuin hyvä. He olivat menossa bilepaikkaan. Pyysivät meitä mukaan, mutta salikamppeissa päätimme vain saattaa heidät ovelle. Hetken suostuttelun jälkeen menimme kuitenkin sisään. Yksi herroista tarjosi meille juomat ja istuuduimme heidän pöytään. Miehiä ilmestyi koko ajan lisää ja lisää toinen toistaan paremman näköisiä. Mikäs siinä sitten istuskellessa huomion keskipisteenä. Utelimme miksi tyypit ovat täällä ja heidän bändeillään oli kuulemma keikka. Tajusin kyllä hetken päästä mistä oli kyse. Jonkin ajan kuluttua porukkaan tallustaa edellisvuoden Idols-kilpailija Wellu Rowaltz. Hän kuului siis samaan porukkaan. Siinä juotiin kaljat ja he suostuttelivat meitä lähtemään yläkertaan. Salivaatteissamme emme kuitenkaan halunneet mennä ja läksimme kotiin. Googletin kyseiset henkilöt ja huomasin, että minullahan on kyseisen bändin biisejä koneella. Jo vain. Luultavasti näemme herroja huomenna. Yks oli ainaki pantava.

Lopuksi vielä (jos osaan) laitan biisin, joka on tämän tapaamani bändin biisi. Ehkä enemmänkin sellaista 15v negativetyttöjen kamaa.

Nii ja oikealta vasemmalle kun mennään niin toisena olevaa voisin vähän haluta.

Ultimatum

En pidä näistä päivistä, kun saan itseni ylös puolilta päivin. Ainoa asia tehtävälistalla on käynti mummolassa ja mattojen vieminen ulos siellä. Sain siellä kuitenkin ruokaa. Mutta eikö luulisi, että mummot olisi hyviä kokkaamaan? Meidän mummo unohtaa vesipottumuusistaan suolan. No onneksi jauhelihapihvit (köntit) olivat hyviä. Veljeni tuli sen jälkeen käymään ja vaikka kuinka hänestä tykkäänkin, tänään olisin halunnut olla vain yksin.

En ole kuullut Di:stä mitään. Eilen hän kyseli kuulumisiani. Vastasin hänelle vain, että en jaksa jutella, katson elokuvaa. Have fun oli ainoa mitä hän siihen vastasi. Sen jälkeen ei mitään. Tein tänään sen päätöksen, että se olen joko minä tai se on ex. Joko hän on kokonaan minun tai hän ei saa minua ollenkaan. En ala olemaan varalla. Olen ollut sitä jo liian monesti liian monelle. Vaikka se kuinka ikävältä tuntuukin ja muutaman kyyneleenkin olen asian vuoksi vuodattanut, tämä on paras ratkaisu. Tulen vihaamaan ja valittamaan päätöstäni varmaan useinkin ja se joutuu koetukselle, mutta yritystä ainakin on.

Huomenna menen koululle tekemään opinnäytetyötä. Ei kiinnostaisi yhtään eikä se edes edisty. En tiedä mitä tehdä. On kamalaa, kun kukaan ei sano mitä mun pitää tehdä! Emmää tiiä mitä teen!!!

Huomasin eilen muuten yhden asian. Joskus ennen kun ihmiset suuttuivat toisilleen, he saattoivat lakata puhumasta toisilleen tai eivät moikanneet vastaantullessaan. Nyt kun suutut, poistat henkilön facebookin ystävälistalta. Niinhän se nykyään menee. Itseäni hieman nauratti, kun Di:n ex oli heti heidän erottuaan käynyt poistamassa minut ystävistään. Hei haloo, tuleeko se ensimmäisenä mieleen? Minä olen tässä parin päivän aikana tipahtanut pois parin ihmisen listasta. Tämänkin asian huomasin vain siksi, että aloin tarkkailemaan listaani. Liekö syynä viimeaikainen sähläys ja huono käytös. Ikävää poistavien ihmisten kannalta on se, että en edes tiedä ketkä minut on poistaneet. Tuskinpa nämä ihmiset sitten minun ystäviäni ovat edes olleet. Olen myös huomannut muutaman viime viikon aikana ketkä tarvin ja haluan ystävikseni. Haluan ystävikseni ne, jotka tietävät asiani ja tietävät niiden oikean laidan eivätkä kuuntele juoruja. Ystäväni antavat rakentavaa kritiikkiä, mutta eivät tuomitse. He tietävät, että joskus täytyy vain tehdä se mikä tuntuu hyvältä. Ystäväni pitävät minusta sellaisena kuin minä olen. Olen tehnyt lukuisia virheitä elämäni aikana ja tulen tekemään vielä hitosti enemmän, mutta kukapa ei? Ehkäpä joistakin niistä oppii jotain. En tarvi enkä halua ystävikseni sellaisia ihmisiä, jotka tuomitsevat heti tietämättä asioista yhtään mitään. En tarvi ystävikseni sellaisia ihmisiä, jotka lopettavat tervehtimästä minua vain sen takia, etteivät viitsi ottaa asioista selvää. Minulta saa tulla kysymään miksi olen tehnyt niin kuin olen tehnyt. Jos en osaa vastata siihen, ehkäpä saan juuri siitä hyvän syyn pohtia asioita.

Plaa.

What about me?

Olen viettänyt jälleen oikein kivan viikonlopun. Kyllä elämä on aina kivempaa kun kevät tulee ja aurinko paistaa.

Perjantaina en olisi halunnut lähteä mihinkään, mutta kun tiesin texasilaisten olevan kantispaikassa, päätin, että minunkin on mentävä. Soitin ystävälleni, että tänään olisi hyvä päivä juoda. Hän sitten tulikin tänne joskus yhdeksän aikoihin ja poimi Jannen kyytiin matkalta. Veljenikin joutui ensimmäistä kertaa pitkiin aikoihin kestämään minua ja ystäviäni meidän yrittäessä hakea humalaa. Jossain vaiheessa pupuni Portugalista kirjoitteli mesessä. Olin yllättynyt kun en ole häneen ollut yhteydessä moneen kuukauteen. Mutta onhan hän ihana<3 Kello oli melkein 12 kun ovikelloani soitettiin. Liekö ollut musiikki liian kovalla vai mitä. Ensimmäinen kerta, kun juhlistani valitetaan. Hieman pelottaa tuleeko joku varoitus tai jotain. Itsehän en kyseistä asia edes muista, mutta veljeni valaisi minua asiasta seuraavana päivänä.

Ovikelloepisodin jälkeen lähdimmekin baariin. Kantispaikassa soitti eräs hyvä bändi ja porukkaakin oli oikein sopivasti. Bongasin texasilaiset melkein heti lavan edestä ja menin juttelemaan heille. Taisinkin viettää siellä suurimman osan ajastani. Tässä mielessä olen äärimmäisen huonoa baariseuraa jos minun kanssani haluaa viettää aikaa. Katoan ensimmäisten minuuttien aikana johonkin ja hyvällä tuurilla minuun saattaa törmätä seuraavan kerran pilkun tullessa ulko-ovelta. Onneksi ystäväni ovat siihen tottuneet ja tietävät mitä saavat kun kanssani liikenteeseen lähtevät.

Bändin lopettaessa päätimme lähteä bilepaikkaan. Texasilaiset tulivat myös. Lähtiessämme takkeja narikasta antoi Tomi. Taisin pyytää häneltä pusua ja sen sainkin. Onhan hän kyllä söpö. Bilepaikasta en juurikaan muista mitään. Söpömmän texasilaisen kanssa olin melkein koko illan. Toinen heistä oli jo liiallisen humalatilan vuoksi poistunut hotellihuoneeseen. Kohta tuli minunkin ystäväni ja kertoi huonosta olostaan. Annoin avaimet Jannelle ja he lähtivät luokseni nukkumaan. Minä jatkoin vielä hetken aikaa keskusteluja texasilaisen kanssa. Joku vanhempi nainen tuli luokseni ja sanoi, että oletteko te yhdessä. Päätin sanoa, että joo, kyllä olemme. Sen jälkeen sain kuulla kuinka hyvännäköinen mies minulla on ja siitä pitäisi pitää kiinni. Kyllä kyllä. Pidinkin sen verran, että taisin suudella tätäkin herraa. Vaihdoimme sähköpostiosoitteita jotta voisimme olla yhteydessä myöhemminkin. Ai niin, sekaannuksien välttämiseksi tiedustelin hänen ja tämän ruotsalaisen tytön tilannetta ja se ei kuulemma ollut oikein mikään joten kerrankin osasin tarttua vapaaseen saaliseen. Noh, minähän olen tietenkin heti hukannut sen lapun missä sähköposti oli enkä usko tämän miehenkään minulle mitään laittavan. Mutta toivoa saa! En tiedä olenko ilmoittanut hänelle lähdöstäni vai onko hän lähtenyt ennen minua vai mitä.

Lähdin bilepaikasta koska Di soitti. Hän halusi nähdä. Aamulla lähetettyjä viestejä lukiessa sain huomata sen ikävän tosiasian, että olin hänelle muutaman vihaisen ja mustasukkaisen viestin tainnut näpytellä. Takki jäi bilepaikkaan koska en löytänyt narikkalappua. Josko sen tänään sieltä jaksaisi hakea. Kotimatkalla ex-tyttöystävä tuli vastaan. Sain kamalan saarnan, sillä Di oli taas mennyt kertomaan lisää juttuja meidän asioista. En ymmärrä miksi! Kuuntelin hiljaa ja sanoin, ettei minulla ole tuohon mitään sanottavaa. En voi puolustella tekojani enkä sanoa mitään mikä saisi hänelle paremman mielen. Ikäväksi asiat teki myös se, että Di soitti minulle koko keskustelun ajan. Jatkoin matkaa ja kävin kotona vaihtamassa vaatteet (en tiedä miksi). Lähdin kävelemään Di:tä vastaan ja olipa ihana nähdä häntä. Halusi tulla luokseni yöksi. Kerroin tilanteen, että veljeni nukkuu sohvalla ja minun sängyssäni nukkuu jo Janne ja ystäväni. Hän halusi silti tulla ja jos haluaa jakaa sänkynsä kolmen muun ihmisen kanssa niin mikäs siinä. Jannella taisi mennä hermot meidän nössöillessämme sängyssä ja hän lähti kotiin. Ystäväni ei mistään enää tajunnut kun oli tainnut sammua. Viiden aikoihin oudosta numerosta soitetaan ja vastaan tietenkin siihen. Siellä on eräs mukava Seri (todella hienoja nämä keksimäni lyhenteet ihmisten nimistä/muusta sopivasta). En tiennyt mistä hän oli onkinut numeroni, mutta ei se haitannut. Siinä sitten Di vieressäni juttelin toisen pojan kanssa 22min puhelimessa. Lopuksi sain vielä viestin, että tuleppa tänne mun viereen nyt. No enpä mennyt. Olin illan aikana saanut pari puhelua ja vastaajaviestiä Mikalta sekä viestejä eräältä Wannbelta. En kyllä muista edes nähneeni häntä, mutta kai olen kun hän sen sävyisiä viestejä laittoi. Wannabe-nimi tulee siitä, että olen joskus tallentanut hänen numeronsa sillä nimellä.

Kello kahdeksan oli oikein hyvä aika herätä ja aloittaa hysteerinen hihitys ystäväni kanssa. Di taisi arvosta sitä myös hän kun olisi varmaankin halunnut nukkua. Mutta hitto se on ihana. Tommoset aamut on parhaita ku saa vaan hellitellä ja olla toisen kainalossa. Ystäväni lähti veljeni seuraksi sohvalle telkkarin ääreen. Sain hetken aikaa söpöillä Di:n kanssa kaksin. Kymmenen aikoihin hän lähti sitten kotiin. Aikoi ehkäpäs tulla seuraavaksikin yöksi.

Hysteerinen hihittely jatkui koko päivän ystäväni kanssa. Hesburgerin auettua riensimme sinne krapularuualle mikä oli erittäin huono idea. Olo oli karmiva eikä se hellittänyt koko päivänä. Onneksi kultainen veljeni kävi kaupassa ostamassa herkkuja ja piti minulle seuraa. Laitoin Di:lle aamulla viestin, mutta hän ei siihen koko päivänä mitään vastannut. Nukkumaan raahauduin yhdentoista aikoihin. Puoli yhdeltä Di soittaa ja kertoo olevansa eräissä pippaloissa eikä tiedä mitä tekisi. Halusi tulla kuulemma minun luokseni. Halusin hänen tulevan, mutta halusin myös nukkua. 20min ja hän oli alaovella. Tultiin tänne ja hengailtiin sohvalla katellen jotain ihmeellistä elokuvaa. Kehotin häntä lähtemään baariin jos hän sinne aikoo mennä, minun luonani hän vain väsyy eikä jaksa enää lähteä mihinkään. Sanoi, että kyllä hän voi jäädä minun tyynykseni siihen sohvalle. No baariin hän kuitenkin kohta suuntasi. Aikoi tulla vielä baarin jälkeenkin.

Jatkoin uniani ja tuli jotenkin Entisen kanssa vietetyt ajat mieleen. Heräilin pari kertaa ja katsoin puhelinta, ei vieläkään... Onkohan hän edes tulossa... Puoli neljältä Di sitten soittaa, että voisi tulla luokseni. Se sopi oikein hyvin. Harrastimme ensimmäistä kertaa seksiä. En tiedä miten sanoisin sen oikein, mutta oli tosi ihanaa. Joku varmaan luulisi sen johtuvan siitä, että tunteita oli mukana, mutta itse pistäisin enemmänkin sen piikkiin, että olin selvin päin. Tykkäsin TOSI paljon. Ja mikä vastuuntuntoinen nuori mies, hänen suustaan tuli ensimmäisenä ehdotus kondomin käytöstä. Monesti se puoli tulee unohdettua. Ennen seksiä hänen exänsä oli laittanut viestä ja sanoi haluavansa Di:n kotiin yöksi. Di istahti sängynlaidalle ja sanoi, että hänen tulisi kai lähteä kotiin. Sillä hetkellä en voinut enää selkeämmin tajuta, että se mitä olen hieman pelännytkin, on tapahtumassa. Hän halusi hieman vaihtelua seksielämäänsä ja minä olin hyvä kohde. Nyt oli sitten testannut minut ja voi lähteä kotiin. Sanoinkin sen hänelle. Di otti puolustuskannan ja sanoi, että siltähän se saattaa vaikuttaa, mutta ei asia kuitenkaan niin oli. Hän tuli viereeni ja juttelimme hetken. Siihen hän sitten nukahtikin. Minä en saanut unta. Jossain vaiheessa käänsin kylkeä ja hän heräsi siihen. Ilmoitti melkein heti, että hänen olisi varmaan parasta lähteä. Ei haluaisi satuttaa exäänsä enempää kuin on jo satuttanut. Niin, entäs minä sitten?! Pitääkö minun vain tyytyä siihen, että sinä et osaa päättää mitä haluat? Di kysyi suutunko, jos hän lähtee. Sanoin, että en, minulle on ihan sama. Se ei kuulemma ollut hyvä vastaus. En itesasiassa tiedä tuntuuko se minusta pahalta vai eikö se tunnu miltään. Eihän se mukavaa ole, mutta ei minulla mikään erityisen paha mielikään ole. Hän puki vaatteet päälle ja kävi vielä lässyttämssä pari sanaa, etten minä suuttuisi. Ne sanat eivät kuitenkaan tuntuneet yhtään missään.

En oikein tiedä mitä tehdä. Ei kaikki asiat sittenkään menneet niin yksinkertaisesti ku luulin. Kun Di ilmoitti erostaan, luulin, että hän on selkeästi vapaa ja meistä voisi hiljalleen tulla jotain. nyt hän kuitenkin asuu vielä exänsä kanssa ja kulkee hänen mukaansa. Mitenpä minä siihen voisin väliin mennä. Varallahan tässä vain ollaan.

...sitten olen valmis sinun pitää omanasi

Aivan ihana ilma ulkona! Tykkään niin paljon keväästä. Pari kuukautta (tammihelmi) menny ihan pimeässä mieli maassa ja nyt, NYT! Ihan huippua ku tulee kevät ja kesä ja kaikki on sillon niin parasta!

Noh, orastava ihmissuhteeni ei anna aihetta iloon juurikaan. Ehkä hetkellisiä onnen tunteita saattaa pilkahdella, mutta liian isoiksi ne eivät pääse kasvamaan. Todellisuus lyö sitten aina päin naamaa. Keskiviikkona uskaltauduin kysymään josko Di haluaisi tulla kanssamme kantispaikkaan. Ystäväni oli tullut Oulusta ja halusin heidän tapaavan. Halusin lähinnä kuulla ystäväni mielipiteen. Noh, Di sanoi hänellä olevan paljon tekemistä eikä oikein tiedä kerkeääkö. Piti kuulemma tehdä opinnäytetyötä. Ajattelin sen olevan vain tekosyy sillä hän on tehnyt sitä koko tuntemisemme ajan ja ei sillä ikinä ole mitenkään kiire ollut. No, heivasin Di:n mielestäni ja lähdin hoitamaan velvollisuuksia. Samalla tapasin myös ystäväni.

Kahdeksalta matkasimme kantispaikkaan ja olin täysin varma, ettei Di aio tulla sillä hänestä ei ollut kuulunut mitään. Matkalla hän kuitenkin soittaa ja kysyy olenko jo kantispaikassa. Hän käveli meitä vastaan ja liittyi seuraan. Olin hyvinkin hermostunut ja se johti jälleen siiderilinjalle. Mutta oli oikein kivaa. Tykkäsin Di:stä todella paljon koko sen illan. Kotiin lähdimme puoli kahdentoista aikoihin. Halusin saattaa ystäväni kotiin, jotta voisin kuulla hänen mielipiteensä. Di halusi kuitenkin välttämättä tulla mukaan ja saattaa minut sen jälkeen kotiin. Mikäs siinä. Hän kertoi, että ex-tyttöystävä oli pyytänyt häntä joihinki pippaloihin, mutta hän oli mielummin valinnut illan minun kanssani. Hah. Kun tulin kotiin, hän laittoi vielä viestiä ja oli oikein ihana. Ystäväni antoi hyvän tuomion. Olemme kuulemma oikein söpöjä yhdessä ja Di katselee minua aina hyvin herttaisesti (siitä tietää, että on lähentelemässä mummoikää kun alkaa puhua ystävän nuoremmasta miehestä herttaisena). Minä en kuitenkaan ollut yhtään varma enää mistään. Tiesinhän toki sen, että Di menee kotiin jossa hän vielä asuu exänsä kanssa.

Eilinen sujui aika nihkeesti. En kuullu Di:stä juuri mitään. Illalla laitoin hänelle viestin johon hän vastasi vasta tänä aamuna. Niin, pidä sinä hauskaa sen exäsi kanssa. Mistä minä tiedän tuleeko heidän välilleen vielä jotain ja minut taas "jätetään"?. Haluaisin sanoa, että valitse minut tai ex, mutta kun en itse olisi vielä kuitenkaan valmis alkamaan niin vakavasti toisen kanssa. Onneksi eilen sain kuitenkin mukavaa seuraa, ettei iltani kulunut täysin yksin tylsistyneenä. Kantispaikan tietovisaan tuli kaksi texasilaista miestä/poikaa, jotka ystäväni oli tavannut linja-autoasemalla. Viihdyin heidän seurassaan oikein hyvin. Ystäväni lähti kotiin, mutta minä jatkoin vielä toiseen baariin heidän seurassaan. Mukavia tyyppejä ja toinen vieläpä söpö. Mutta sillä tais olla sutinaa jonku ruotsalaisen kanssa. Sovimme näkevämme tänään, autan heitä parissa jutussa ja illalla menemme baariin.

Mutta mun pää hajoaa! Miksi en voi saada normaalia ihmissuhdetta? Sellaista, jossa molemmat tykkää toisista ja haluaa olla toistensa kanssa ilman mitään exiä ja muita sähläyksiä. Noh, katellaan. Jos mulla ois rohkeutta ja tarpeeksi halua, sanoisin että se on joko minä tai ex. Sitten vastaus olisi ex. Vituttais kun on kerenny jo esittelemään Di:n minulle tärkeille ihmisille täällä. Ja jopa julkisesti ollut hänen kanssaan ilman känniä. Se on jo paha. Se on paha jos baarimikkokin alkaa ihmettelemään ja kyselemään kuka se poika on. Että näin. Mutta en minä edes tiedä mikä tässä aina tulee kun asiat alkavat mennä vakavaan suuntaan. Mitä lähemmäs joku tulee, sitä kauemmas minä yritän mennä. OIS MUSTA HEI KIVA SAADA poiCCis :DD

Closest Thing To Crazy

Surkea päivä ollut tänään. Tai iltaa kohti minulle iski todella paska fiilis kaikesta.

Heräsin sunnuntaina kello viisi aamulla, kun Di laittaa viestiä. On kuulemma ollut liian humalassa vastatakseen. Jep, niin varmaan. Jatkoin unia enkä vastannut hänen viestiinsä mitään. Yhdeltätoista hän laittaa uuden viestin jossa kysyy haluanko vielä nähdä häntä. Tokihan minä halusin ja hän vastasi tienneenkin sen. Käskin olla olematta niin varma. Viestittelimme koko päivän ja hän olisi ollut valmis näkemäänkin, mutta minä en jostain syystä. En tiedä miksi tämä on niin hankalaa nyt. Keksin siis jotain muuta tekemistä ja lähdin ystäväni kanssa kahville.

Kuudelta suuntasimme bilepaikkaan mikä toimii päivisin ihan hyvänä kahvittelupaikkana. Kahdeksalta saimme idean lähteä pitsalle. Siellä nousikin ajatus esiin, josko lähtisimme käymään yhdellä viereisessä kuppilassa. Keräsimme tarpeeksi rahaa kokoon ja siirryimme naapuriin kaljalle. Muutamat siinä otettiin ja siirryttiin kantispaikkaan. Siellä oli juhlinnat kovassa käynnissä. Laitoin jo aikaisemmin Di:lle viestin haluaisiko hän nähdä. Aikoi sitten tulla myöskin kantispaikkaan. Olipa kiva nähdä. Hän on niin suloinen. Silitteli mua koko ajan. Yyyh, ällösöpöä. Vajaa pari tuntia hän jaksoi meidän kanssa hengailla ja lähti sitten kotiin. Töitä kahdeksaksi. Jos olisin ollut järkevä, olisin itsekin lähtenyt kotiin sillä meillä oli ryhmän kanssa tutustuminen Lapin päihdeklinikkaan tai johonki vastaavaan. Silti jaksoin juoda vielä pari ennen kuin painuin kotiin.

Koko päivän olen ollut todella väsynyt. Di on hetkellisesti piristänyt minua viesteillään. Olin lähdössä illalla lenkille, mutta kun katsoin itseä peilistä lenkkikamat päällä, tunsin itseni turvonneeksi palloksi enkä halunnut lähteä mihinkään. Vedin hameen ja takin päälle ja kävin rannassa kävelemässä. Tuli tosi tyhmä olo. Soittimessakaan ei soinu mikään hyvä biisi ja kuulokkeet oli rikki. Di laittoi viestiä ja kysyin voisimmeko nähdä, koska olen aika lähellä heidän taloaan. Ei kuulemma voitu nyt nähdä. Hv. Laitoin vaan, että ok, ihan sama. En kuulemma saa sanoa, että ihan sama. Jaa.

Todella ristiriitaiset tunteet. Siellä hän asuu vielä yhdessä tyttöystävänsä kanssa. Joo, en nyt tarkota, että pitäiskään olla heti muuttamassa pois. Mutta mistä tiedän, ettei heidän välilleen synny mitään uudestaan? Olen muutenkin niin epäluuloinen kaikesta. Ärsyttää. Noh, ehkä tämä tästä.

Relax

Eilisestä tuli kaikkea sitä mitä en osannut odottaa. Liekö sitten syynä perjantai 13. päivä vai mikä. Odottelin mukavasti rauhallista viikonloppua omissa oloissani sillä tiesin Di:n olevan pois paikkakunnalta ja muutenkaan en aikonut tehdä mitään.

Kello kuusi katselin telkkaria jolloin puhelimeen ilmestyi viesti "we broke up". Eli siis Di ja tyttöystävä eivät ole enää yhdessä. En tiennyt mitä tehdä ja hermostuin todella paljon. Soittelin kaverit läpi sillä tarvin akuuttia jutteluseuraa. En tiennyt mitä olisin Di:lle vastannutkaan, koska en edes ollut kovin iloinen asiasta. Samalla huomasin, että hänen nyt ex-tyttöystävä oli poistanut minut ystävistään facebookista. Nykyajan keino ilmoittaa, että on suuttunut. Kysyin Di:ltä millä mielellä hän on ja sanoi sen olevan täysin ok. Minulle asia ei ollut ok ja mikäs onkaan paras keino lievittää hermostuneisuutta on kuin ostaa pari kaljaa ja siideriä. Päätin juodan itseni humalaan. Erinäisten mutkien kautta suuntasin ystävieni kanssa bilepaikkaan. Siellä oli oikein kivaa. Näin Di:n exän. Päätin reilusti mennä juttelemaan ja kysyä mikä tilanne nyt on. Juttelimme ihan asiallisesti eikä hän edes vaikuttanut erityisen suuttuneelta. Kävimme asian aikuismaisesti läpi. Di oli lähettänyt exälle viestin jossa luki, että "I slept with E". Tottahan se on, mutta siitä sai sen käsityksen, että olisimme harrastaneet seksiä mitä emme todellakaan ole tehneet. Laitoin vihaisen viestin Di:lle, että ei kertoisi mitään meidän jutuista kenellekään eikä etenkään sanoisi mitään sellaista mistä saisi noin väärän kuvan.

Ilta meni kuitenkin hienosti exän ja yhteisen kaverin kanssa tanssiessa ja juhliessa. Jossain vaiheessa entinen himoilun kohde, aikaisemmissakin teksteissä vilahtanut baarimikko P ilmestyi taakseni ja alkoi halailla. Kun käännyin, hän suuteli minua. Hän yllätti minut täysin sillä vaikka meillä on ollut jotain meneillään, en ikinä olisi uskonut tuota tapahtuvaksi. Koko illan hän jaksoi lähennellä minua ja enpä minä sitä pahakseni pistänyt. Jossain vaiheessa hän ilmoitti haluavansa tulla luokseni. Mikä yllätys juuri silloin kun kämppä on täysin kaaoksen vallassa samoin kuin karvaa kasvavat paikat kehossani. Olen ottanut tavakseni siistiytyä joka perjantai ja silloin olen saanut viettää viikonloppuni ilman miesseuraa. Nyt kun muistutan karvoitukseltani lähinnä arabimiestä, flaksi käy taatusti. Sanoin P:lle, että jos lähden nyt kotiin, kerkeän saada kämppäni sellaiseen kuntoon että sinne voi tulla. Lähdin siis saman tien yöllisen siivousprojektin pariin.

Siivouksesta ei tullut juuri mitään sillä juttelin puhelimessa lähes koko tunnin. Ensin ystäväni kanssa joka yritti saada minut järkiini etten tekisi P:n kanssa mitään. Vetosi siihen, miten Tomin kanssa kävi. Olin kiinnostunut hänestä ja tapoihimme kuului todella paljon flirttailla toistemme kanssa. Kun Tomi tuli tänne yöksi ja harrastimme seksiä, lähes kaikki muuttui enkä edes ollut enää kiinnostunut Tomista. Nyt tosin tilanne alkaa olla korjattu. Noh, toinen henkilö joka linjaani piti varattuna oli Mika. Hän ilmoitti halustaan tulla luokseni yöksi. Jouduin kieltäytymään tästä sillä en tiedä mitä olisivat P ja Mika tykänneet siitä jos molemmat täällä olisivat olleet yötä. P:n, Mikan ja ystäväni soitellessa väliin mahtui aikaa myös Di:lle. Laittelimme ensin viestejä ja kysyin mitä hittoa hän oikein minusta haluaa. Vastasi yksinkertaisesti, että haluaa minut. Puhuimme puhelimessakin useamman minuutin, mutta en muista niistä mitään erityistä. Taisimme vähän riidellä, mutta puhelut päättyivät aina hyvin ja lupauksiin soittaa heti aamulla. Sanoin Di:lle kuitenkin suoraan, että luokseni on tulossa toinen mies.

P sitten tuli tänne. Suuntasimme makuuhuoneeseen ja nukkumaan tietenkin. Nukkumisesta ei pariin tuntiin tullut mitään kun oli muita aktiviteetteja. Mukavia sellaisia. Aamulla P nousi jo yhdeksältä, koska hänen kaverinsa oli menossa töihin ja pääsi hänen kyydillään kotiin. Eikä se minua haitannut vaikka lähtikin niin aikaisin. Jatkoin itse unia. Di ei ollut soittanut tai ehkä oli, mutta puhelimeni oli kiinni. Aukaisin sen heti kun heräsin yhden aikoihin ja sain viestin missä Di kysyi miten yö meni. Vastasin siihen ja kysyin hänen kuulumisiaan. Hän ei ole vastannut mitään vieläkään. Päätin, että vaikka hän ei vastaisikaan, en halua alkaa ärsyttäväksi nipoämmäksi heti alussa ja alkaa kyselemään miksi hän ei vastaa. Jossain vaiheessa iltaa oli kuitenkin pakko laittaa viesti ja laitoinkin ihan asiallisen sellaisen. Kysyin vain, että onko hän suuttunut vai pitääkö vain niin paljon hauskaa, että ei kerkeä vastaamaan. Eipä ole kuulunut vastausta siihenkään viestiin. Ihan sama. Tämän takia en halua alkaa mihinkään juttuihin kun joutuu kuitenkin pettymään. Tai ei minua suuresti vaivaa se, että Di ei ole vastannut. Voihan siihen olla joku kunnon syykin. Mutta toisaalta inhoan tätä.

Hukutin krapulapäivän tunteitani shoppailuun. Ystäväni ilmoitti tulostaan tänne ja kysyi halustani lähteä Rajalle. No mikä ettei, melkein jokaviikkoista krapulatoimintaa. Ostin hameen, housut ja jotain asustekrääsää. Aika halpa reissu oli. Sietääkin olla kun baarireissulla katosi useampi kymppi. Näin perjantaina Entistä ja Lunttua. Mikä säälin tunne minut valtasikaan. Lunttu (joka omasta mielestään voisi toimittaa stylistin virkaa[kin]) oli selkästi sanonut Entiselle mitä vaatetta hänen täytyy ostaa/laittaa päälleen. Voi luoja. Jos Entinen minun aikanani olisi nähnyt tulevaisuuteen ja itsensä 13.3.2009, hän olisi nauranut ja sanonut että ei ikinä. Ei sellainen räkälöissä istuja alkoholistinalku käytä tuollaisia vaatteita. Ja tunsin sääliä myös Lunttua kohtaan. Ei taida tyttö vielä täysin tietää minkälaisen rentun kelkkaan on hypännyt. Ei se vaan onnistu.

Hmmm. Minua pelottaa. Mitä nyt kun Di on vapailla markkinoilla? Haluaako hän oikeasti minut? Käykö minulle taas huonosti? En uskalla alkaa mihinkään suhteeseen. Koko ajatus ahdistaa minua. Vaikka toisaalta olisi hieno sanoa, että KYLLÄ, kyllä minä seurustelen. Kyllä, minäkin olen saanut miehen! :D

Oho. Nyt kävi sellanen asia mitä pelkäsin.

Piece of my heart

Luulin, että työntäyteinen viime viikonloppu olisi tarkoittanut kämpillä istumista illat ja päivät töissä ahertamista. Toisin sanoen tylsä viikonloppu. Voi miten väärässä olinkaan. Oli melkein tosi kivaa.

Perjantaina illalla oli muutaman tunnin töissä ja illalla istuskelin vaan kämpillä. Olin väsynyt ja laitoin aikaisin nukkumaan. Lauantaina oli 9-21 töitä, joten hyviä unia kaivattiin. Ystäväni ilmoitti tänne tulosta. Lupasin lähteä heidän kanssaan hetkeksi baariin töistä päästyäni. Join yhden kaljan, join toisen kaljan ja sitten sitä mentiinkin jo. Takaraivossa takoi koko ajan tieto töihin menosta puoli yhdeksäksi, mutta se ei vienyt haluja juhlia. Näin kantispaikassa suuren ihastukseni ja olen jo pari päivää aikaisemmin tajunnut, että tykkään siitä ihan hulluna. On ikävää, että olen omalla tyhmyydelläni pilannut mahdollisuudet häneen. Näin myös Tomia joka oli ihana ja halasi minua. Sekä pussasi poskelle.

Kantispaikasta siirryimme bilepaikkaan. Hetken aikaa siellä juhlittuamme törmäsin portaissa Di:n kanssa. Yllätyin, mutta hyvässä mielessä. Hyvä etten rynnännyt hänen kaulaansa. Se olisi ollut paha virhe, sillä hänen tyttöystävänsä seisoi hieman kauempana. Luulin hänen olevan pois kaupungista tämän viikonlopun. Noh, Di jatkoi matkaa, samoin minä. Siitä huolimatta löysimme itsemme todella monesti viettämässä aikaa kahdestaan. Lähes koko ilta meni hänen kanssaan jutellessa. Di:n tyttöystävä ei tietenkään pitänyt siitä, mutta ei hän kai minulle ollut suuttunut. Juttelimme hetken aikaa. Sanoin Di:lle, että meidän tulisi lopettaa koko homma, koska hän seurustelee. Hän vastasi siihen, että haluanko hänen jättävän tyttöystävänsä. Säikähdin ja sanoin, että ei. En halua, että hän ainakaan minun takia sitä jättää. Ja olin niin ihmeissään siitä, että edes ehdotti moista. Jotenkin asiat menevät ihmeellisen vakavaan suuntaan. Baarin mennessä kiinni huomasin, että Di oli soittanut minulle. Soitin takaisin ja hän oli jo matkalla kotiin. Sovimme näkevämme kuitenkin vielä Makuunin edessä. Lähdin ystäväni ja hänen löytönsä kanssa baarista ja he suuntasivat syömään. Minä olin lähdössä Makuunille kun huomasin, että Di olikin kävellyt minua vastaan baarille <3 Siitä sitten käveleskelimme hänen kotiaan kohti ja oli oikein kivaa. Harmittelin vain sitä, että oli talvi. Kesällä olisi ollut kiva mennä vaikka rantaan istuskelemaan. Pussailun lomassa minulla soi puhelin ja sieltä soitteli Mika jonka kanssa olin saattanut edellisenä viikonloppuna pussailla. Olisin kyllä voinut lähteä hänenkin matkaansa, mutta nyt se ei sopinut tilanteeseen. Pussailujen jälkeen sanoin Di:lle hyvät yöt ja lähdin ystäväni seuraksi ruokapaikkaan. Sieltä kotiin ja nukkumaan.

Sunnuntai meni melko hienosti. Myöhästyin hieman töistä, mutta olo ei ollut paha joten pystyin antamaan itsestäni kaiken mitä töissä vaadittiinkin. Di lähetti viestin jossain vaiheessa ja kertoi tyttöystävänsä olevan suuttunut hänelle. Pääsin kuudelta töistä ja suuntasin ystäväni kanssa limukalle ja sieltä kotiin.

Maanantaina alkoi taas koulu tai olisi alkanut jos olisin ollut reipas. Pidin lomapäivän ja kävin kirjastossa. Juttelin Di:n kanssa mesessä kuten olen joka päivä tehnyt. Hänen tyttöystävänsä oli poistunut paikkakunnalta. Di kysyi josko haluaisin seuraa enkä oikein tiennyt mitä sanoa. Päätin miettiä asiaa. Hän jaksoi tasaisin väliajoin kysyä näkisimmekö. Olin hieman hermostunut näkemisestä sillä se olisi ensimmäinen kerta kun molemmat ovat selvin päin. Yhdeksältä suostuin lähtemään kahville ja kädet täristen laitoin viestin. Di oli hetkessä alhaalla ja siitä suuntasimme sitten läheiselle kahvittelupaikalle. Viihdyimme siellä jotakuinkin pari tuntia ja oli kivaa. Olin koko ajan tosi hermostunut. Di toi minut kotiin ja laitoin parin tunnin päästä viestin. Piti varmistaa, että haluaahan hän vielä nähdä minut vaikka näkikin minut selvin päin hermostuneena. Halusi hän.

Tiistaina koulupäivä oli äkkiä ohi ja kuudeksi suuntasin erääseen kokoukseen. Matkan varrella on talo, missä Di asuu. Laitoin hänelle viestin josko hän tulisi pussaamaan minua. Toki hän tuli ja saattoi minut vielä kokouspaikalle. Kokouksen jälkeen puhelimeen oli ilmestynyt viesti häneltä ja illan juttelimme mesessä. Kysyin haluaisiko Di tulla keskiviikkona meidän kanssa kantispaikkaan. Aikoi tulla. Olin koko keskiviikon hermostunut ja illalla kantispaikassa oli pakko ottaa kalja. Ja otin toisenkin. Di tuli kahdeksan jälkeen. Samoin tuli pari meidän yhteistä kaveria. Liityimme heidän seuraan kymmeneltä ja suuntasimme bilepaikkaan. Meillä oli melko kivaa yhdessä, mutta koska baariin ei tullut juurikaan ihmisiä, suuntasimme kotiin. Juttelimme Di:n kanssa ja halusin tietää mikä tämä meidän juttu on. Hänen mielestään asiat ovat menossa liian vakaviksi kun puhumme tuollaisista asioista. Halusi pitää vain hauskaa. Sanoin siihen, etten halua olla pelkkä hauskanpito. Olimme risteyksessä jossa joko lähdemme eri suuntiin, omiin koteihimme tai samaan suuntaan jomman kumman tykö. Ja niinhän siinä sitten kävi, että samaan suuntaan lähdettiin.

Saavuimme Di:n tykö enkä tiedä olinko iloinen vai hämmentynyt vai mitä olin. Olimme todella väsyneitä ja aamulla odotti molemmilla aikainen herätys. Juttelimme ja oli todella mukavaa. Jossain vaiheessa hieman humalainen mieleni päätti, että lähden kotiin. Minulla oli jo takkikin päällä kun Di sai suostuteltua minut jäämään. Hän haki peiton ja tyynyt, nukuimme olohuoneessa. Oli ehkä parasta ikinä laittaa nukkumaan sen kainaloon. Aamulla kello soi seitsemältä kun nukuttuja tunteja oli takana ehkä kolme. Ensimmäiset sanat olivat "oli tosi kiva kun jäit yöksi". Venyimme puoli kahdeksaan asti vaikka töihin/kouluun oli kahdeksaksi.

Di toi minut kotiin, mutta samalla hetkellä hänen tyttöystävänsä kaveri käveli ohi joten en voinut jäädä kotiovelle. Ajoimme nurkan taakse ja kävelin siitä sitten kotiin. Todella järkevää tämä salailu. En jaksanut raahautua tunneille kahdeksaksi joten otin pienet torkut ja menin vasta kymmeneksi. Yhdeksältä sain viestin, jossa luki "mulla oli kivaa sun kanssa". En vastannut siihen mitään. En tiennyt mitä ajatella. Koulussa kuitenkin juttelimme mesessä, mutta en edelleenkään sanonut minulla olleen mukavaa hänen seurassaan vaikka olihan minullakin ollut. Illalla laitoimme vielä viestiä, mutta ei mitään erikoisempaa.

Tänään olemme jutelleet ja hän lähtee pois paikkakunnalta. Emme siis näe tänä viikonloppuna. Ajattelin ottaa tämän eräänlaisena testinä. Hänellä on luvassa paljon ohjelmaa ja hauskanpitoa, luultavasti myös tyttöystävänsä seurassa. Jos hän ei ota minuun minkäänlaista yhteyttä koko viikonloppuna, kai siitä voi sitten päätellä, että haluaa olla yhteyksissä vain silloin kun haluaa pitää hauskaa minun kanssani. En haluaisi alkaa sellaiseen. Olen jo Entisen kanssa ollut siinä tilanteessa. Minuun otetaan yhteyttä kun ketään muuta ei saa. Olen varalla. Saa nähdä.

Olen ihastumassa melko paljon. Mutta en silti haluaisi antaa itsestäni mitään. Varsinkaan kun en tiedä mihin tämä johtaa ja mitä itse saan. Sanoin, että en ala jos Di saa kaiken ja minä en saa juuri mitään.

La La La

Jopas oli kiva lauantai. Lähdin kotipaikkakunnalle juhlimaan, kun tytötkin oli siellä. Pitkästä aikaa yhdessä mihinkään. Olihan siellä tosin erään tuttuni valmistujaisetkin joihin olin saanut kutsun. Ilta kuitenkin meni tyttöjen kanssa kolmestaan eikä me minnekään keretty. Paitsi kahdentoista aikoihin matka suuntautui paikalliseen kuppilaan. Meno oli ihan mukavaa, porukkaakin oli sopivasti. Tai ainakin enemmän kuin viimeksi. Itsehän luulin olevani jotakuinkin selvä, mutta olin huomaamattani saanut humalatilan. Siitä kertoi esimerkiksi se, että vedin suoraan pyllylleni Paikallisen lattialle. Noh, ei se mitään.

Juhlakansa valmistujaisistakin valui pikkuhiljaa Paikalliseen. Oli kivaa. Tanssahdeltiin, juteltiin ja pidettiin hauskaa. Näin pitkästä aikaa erästä pitkäaikaista ihastustani. Enää en saanut sydämentykytyksiä, mutta jotain hänessä on. Hän oli pitkään sellainen, josta en päässyt yli vaikka kuinka yritin. Eikä hän edes antanut siihen mahdollisuutta. Hah, kaivoin esille vanhan päiväkirjan. 3.11.2001 "Puol kolmelta Pakko soitti taas. Se sano, että se tulee meidän pihaan taksilla ja mun pitää karata en kans johonki... Ja mä sanoin sille, että en mä ku oon niin hemasevan näkönen ni se sano, että siks just." Olin niin ihastunu sillon.

Paikallisessa Mika käski Valmistuneen laulaa bändin mukana joku biisi ja sitten sieltä tuli joku tuttifruttibiisi. Valmistunu veti sen ihan hyvin. Paikallisen mennessä kiinni, suurin osa lähti jatkoille Valmistuneelle. Laulettiin Singstaria, tai lähinnä minä ja Tiina laulettiin. Olin aikaisemmin käynyt juttelemassa jollekin oudolle Mikolle, koska luulin tietäväni hänet. Hän flirttaili minulle oikein selvästi ja sanoi hymyäni nätiksi. Jatkopaikassa näin häntä ja lauloimme dueton jonka aikana hän polvistui eteeni ja palvoi minua :D Lauloin Pakon kanssa duettona Popedan Tahdotko mut tosiaan. 16v E ois ollu onnensa kukkuloilla, mutta olin nytkin. Pidin kuitenkin koko ajan mielessä sen, että Pakko on kihloissa enkä minä mene heidän väliinsä sekoilemaan. Tuskin edes onnistuisin siinä. Juttelin Pakon kanssa jonkun tovin ja vakuutuin siitä, etten turhaa hänestä kuitenkaan ole tykännyt.

Kuuden aikoihin taksi haki meidät pois. Käteen pippaloista jäi Valmistuneen t-paita. Pyysin saada häneltä muiston ja tämä oli hyvä muisto sillä olenhan pitänyt hänen t-paitojaan ja kalsareitaan pienenäkin. Sain monesti Valmistuneen ja Pakon vanhoja vaatteita. Aamulla olo oli ihan kauhea. Pitkästä aikaa pää tuntui siltä, kuin se olisi samanlainen hiilihappojääpommi joka räjäytettiin jatkoilla. Kotiin suuntasin puoli viiden linja-autossa jossa kuski luuli minun olevan alle 17-vuotias. Tiina soitti ja kysyi puhelussaan olinko ollut Mikan kanssa jatkoilla. En muistanut, mutta enpä ihmettelisi jos suutelemaan hänen kanssaan olisin ryhtynyt.

Di laittoi minulle perjantai-yönä viestiä. En vastannut. Illalla sitten laitoin hänelle viestin ja hetken aikaa tekstailtiin. Hän aikoi viettää koti-illan ja ajattelin ettei hän sitten enää laita minulle viestiä eikä ollut itsekään varma. Ei laittanut ja olen ylpeä itsestäni kun minäkään en laittanut. Vaikka oli kännissä! Seuraavana päivänä luin hänen ja hänen tyttöystävänsä päivityksiä Facebookista ja tulin siihen tulokseen, että unohdan koko tyypin. Eihän minun oikeasti pidä alkaa miksikään toiseksi naiseksi joka saa puolet siitä mitä haluaisi. Olen muutenkin niin mustasukkainen ja omistuhaluinen, että olisi jo heti alussa pitänyt tajuta. Kyllähän Di alkoi heti tänään juttelemaan minulle mesessä, mutta minusta ei ollut siihen. Vastasin parilla sanalla hänen kysymyksiinsä ja annoin olla. Ehkäpä saatan vielä joskus eksyä hänen kainaloonsa, mutta nyt se ei tunnu yhtään hyvältä idealta.

Viikon hiihtoloma alkoi tänään. Yritän siivota ja viikonlopuksi menen töihin. On jotenkin hyvä mieli kaikesta. Vaikka ulkona onkin harmaata. Eipähän tarvi mennä ulos!

The Other Side

Olen muutaman päivän aikana saanut kuulla melkoista saarnaamista joka puolelta. Hei kyllä minä ilman sitäkin tajuan, ettei tämä ole ihan oikein ja teen väärin. Kyllä minä sen koko ajan käsitän! Mutta vaikka tajuan sen koko ajan, en osaa tehdä asialle mitään. Siitä huolimatta juttelen Di:n kanssa päivittäin. Hänen tyttöystävänsä kutsui minut eräisiin pippaloihin. Kieltäydyin kutsusta, sillä en halua mitään ylimääräistä draamaa ja yritän välttää varmaa katastrofia. Jotain inhimillisyyttä minussa on silti jäljellä, sillä tuntui todella pahalta sanoa, etten pääse. Vielä pahemmalta tuntuu ajatella, että tämä tyttö on todella mukava ja olisin halunnut mennä juhlimaan. Tuntuu ikävältä, että joudun kieltäytymään sen takia, että vehtaan hänen poikaystävänsä kanssa. Ja kyllä minulla järki sanoo, että lopeta nyt ihmeessä, mutta miksi en sitten tee niin? En haluaisi olla niin kliseinen ja sanoa, että kun sydän sanoo toista. Itseasiassa se ei sano juuri mitään. Minulla on meneillään sydämen ulkopuolinen ihastus.

En mennyt tänään kouluun. Olisi ollut todella tärkeitä tunteja. Kuukauden olen vain halunnut pysyä peiton alla tekemättä mitään. Kaikki kaatuu päälle. Toivon, että hiihtoloma saisi aikaan ihmeitä. Jos vain jaksaisin olla silloin pirteä ja tehdä asioita. Ehkä tämä tästä, kun kevät koittaa.

Di:n tyttöystävä on pari päivää pois ja hän haluaisi tehdä silloin kanssani jotain. Minäkin haluaisin olla hänen kanssaan, mutta onneksi minulla on töitä näinä kyseisinä päivinä! Se on selkeästi merkki jostain. Näin ei pidä tehdä. JA KYLLÄ MINÄ TIIÄN!

Ps. Oli pakko testailla kaikkia hienouksia mitä bloggerilla on tarjottavana :D

Ten Seconds To Love

Lauantaina tosiaan rantauduin jälleen Ouluun, ystäväni tupareihin. Ilta meni oikein hienosti ja vaikka luulin, ettei viini nouse päähän, hyvin humalassa silti olin. Ihmisillä oli suurimmaksi osaksi kivaa, kaikki tulivat toimeen keskenään. Humalatilan noustessa pieniltä kiistoilta ei voinut välttyä, mutta niistäkin selvittiin.

Baari kutsui kahdentoista aikoihin. Menimme Hevimestaan. Tarkoituksena oli edelliskerran tavoin iskeä "mayhemeja", mutta sopivia ehdokkaita ei löytynyt. Di kyseli jossain vaiheessa kuulumisia ja yritin järkevänä vastailla, että hänen ei kai ole järkevää tekstailla minulle. Hän siihen vain sitten sanoi, että hän haluaa. Olisin halunnut kuulla hänen muutamat suomenkieliset sanat, koska hän kuulostaa niin ihanalta. Pyysin häntä soittamaan jolloin palauduin todellisuuteen kun vastaukseksi tulee "i'd love to, but she's around". Ai niin, sulla tosiaan on se tyttökaveri. Noh, se ei minua hirveästi lannistanut varsinkaan kun ystäväni esitteli minulle yliopistotuttunsa. Katselin tätä Anttia hetkisen ja kysyin nimeä. Minun olisi kuulemma pitänyt tietää hänet, mutta mikään ei päässäni raksuttanut. Pyysin saada vihjeen, mistä minä hänet tiedän. Vihjeenä hän antoi sen, että on käynyt luonani. ? . Aikamme juteltuamme tajusin kuka tämä herra on. Hän tosiaan on vieraillut tykönäni ex-tyttöystävänsä kanssa. Eivät kuulemma ole enää yhdessä ja sekös minulle sopii. Juttelimme melkoisen kauan ja tuntui, että paljon juttelemista olisi vielä ollutkin. Lähdin kuitenkin huitelemaan jossain vaiheessa pöydästä enkä enää tätä Anttia tavannut.

Bongasin tiskiltä ystäväni kiinnostuksenkohteen ja päätin mennä vähän kyselemään, mikä hän oikein on. Tai lähinnä vaan, että missä ootte tutustunu ja muuta. Luulin olevani hyvällä asialla, mutta asiat kääntyivätkin minua vastaan, kun herra kysyi minun asuinpaikkaani. Sen kuullessaan hän hymähti tympeästi ja kysyin mikä siinä on niin pahaa. Pahaa siinä kuulemma oli se, ettei aamulla halua herätä kyseiseltä paikkakunnalta. Kysyin, että minun vierestäkö hän haluaisi herätä eikä ystäväni ja sain myöntävän vastauksen. Ystäväni tivasi kauan mitä olimme jutelleet ja rehellisyyden nimissä kerroin. Hän suuttui ja siinäpä se sitten oli. Ystäväni lähti menemään toinen ystävämme perässä. Sain ensin haukut siitä, että miksi minun aina pitää mennä puhumaan kaikille. Parempi olisi jos pitäisin suuni kiinni. Olin ihmeissäni siitä, että juttelemisesta suututaan. Tajusin kännistäni huolimatta, että ei se ollut se juttelu vaan suurimmaksi osaksi se, että tämä herra olikin kiinnostunut minusta.

Istuskelin siinä yksinäni sitten pöydän ääressä ja mietin mitä seuraavaksi. Yöpaikkahan toki oli ystäväni luona ja tiedän, ettei hän ulos minua olisi jättänyt, mutta sekin oli siinä vaiheessa miellyttävämpi vaihtoehto. Viereeni istahti mies joka sen enempää aikailematta alkoi iskeä minua. Itku silmässä siinä sitten sanoin, että nyt ei todellakaan ole oikea hetki. Sinnikkäästi hän esitteli viinavarastojaan ja muuta mitä hänen kämpästään löytyi. 60 pulloa viinaa ei houkuttele minua yleensä lähtemään kenenkään luokse, eikä houkutellut nytkään. Hän kuitenkin antoi numeronsa jos mieleni muuttuu ja otinkin numeron talteen siltä varalta, että yö ulkona tosiaan olisi toteutumassa.

Suutuspäissään sitten taksitolpalle seisomaan. Jonot olivat niin pitkät, että päätimme kävellä. Minä ja Janne tulimme perästä, ystäväni huiteli edessä. Olin päättänyt olla puhumatta enää kenellekään ja toteutin suunnitelman matkalla. Janne puhui ja puhui, minä hymähtelin välillä. Kämppään päästyämme aloin kerätä kamppeita ja suunnittelin junalle lähtöä. Janne ja ystäväni yrittivät estää sen, mutta kun kerran päätin lähteä niin minähän lähdin. Lähdin suutuksissani kävelemään kohti keskustaa, mutta yleensä kännirohkeana yllätin itseni ja tilasin taksin. En uskaltanut yöllä kävellä juna-asemalle. Myöhästyin junasta 5min, mutta tunnin päästä tuli toinen ja sillä matkasin sitten kotiin. Puoli kahdeksan aikoihin kotiovi aukesi ja laitoin suoraan nukkumaan.

Sunnuntai meni ignoratessa kaikkien puhelut ja viestit. Janne ja ystäväni olivat huolissaan minusta ja olin vähän kateellinen, että he saivat viettää krapulapäivää yhdessä edellispäivien jämäherkkujen parissa. Selvittelin välini erääseen toiseen ystävään jonka seurauksena päätin niellä ylpeyteni ja soittaa ystävälleni. Oli vähän hiljaista, mutta saatiin kuitenkin asiat selviksi. Tosin en vieläkään myönnä tehneeni mitään väärää. Ystäväni mielestä asia on vain niin, että minä en saisi jutella miehille, joiden kanssa hänellä on sutinaa. Mutta eihän siinä ole mitään järkeä!? Enhän minä heitä iskemismielessä ole jututtamassa. Tiedän, että kaikessa lapsellisuudessani tulin protestoimaan tätä vastaan enkä puhu enää ollenkaan ystäväni miehille. Mutta en ymmärrä tätä, koska minua ei haittaa pätkääkään jos ystäväni juttelevat minun säädöilleni. Ystäväni totesi siihen, että miksi minun pitää aina varastaa huomio. Mutta kun en edes tee sitä. Minulla ei ollut minkäänlaisia ikäviä taka-ajatuksia, kun tälle tyypille menin juttelemaan. Kunhan nyt vain yritin olla ystävällinen. Ja uskon, ettei ystäväni olisi edes suuttunut juttelemisesta jollei tämä hänen säätönsä olisi ollut kiinnostunut minusta.

Asiat kuitenkin selvitetty nyt ja kaikki hyvin. Hyvää oli myös se, että Antti oli kuulemma tullut jossain vaiheessa (silloin kun minä juttelin ystäväni säädön kanssa) pöytämme ääreen aikeinaan lähteä kotiin. Oli kysynyt missä minä olen ja ilmeisesti halunnut vielä minua moikata. Hänellä oli kuitenkin kiire, ettei kerennyt minua etsiä. Mutta olipa kiva kuitenkin, että oli halunnut vielä nähdä.

Eilinen päivä meni vain ollessa. Illalla Di laittoi viestin. Kysyi haluaisinko kuulla eräät tietyt suomalaiset sanat. Totta kai olisin halunnut kuulla ne, mutta jokin pelko minut sai valehtelemaan, etten sillä hetkellä pysty puhumaan. Hän oli menossa kaverinsa luokse ja olisi halunnut soittaa minulle matkalla. Ärsyttävää. Olen ehkä ihastunut, mutta ehkä en kuitenkaan.

Illalla menin Jannea vastaan juna-asemalle ja siitä kävelin sitten Makuuniin ostamaan karkkia. Suunnitelmissa oli valvoa ja katsoa Oscar-gaala. Makuunin edessä näin Entisen auton. En muista milloin olisin viimeksi nähnyt häntä. Päätin olla rohkea ja mennä sisään. Hän oli Luntun kanssa. En ole heitä nähnyt yhdessä sinä aikana kun ovat seurustelleet. Krapulassa näytän yleensä hirveältä, nyt lumipyry oli vielä saanut minusta lumimiehen joten en ollut valmis kohtaamaan heitä. Lisäksi sunnuntain yksinäinen karkinhakureissu olisi tehnyt minusta heidän silmissään vielä onnettomamman, enkä ollut valmis nolaamaan itseäni, käännyin heti ovelta pois. Tämä olisi ollut hyvä päätös, jos en olisi laukkuineni törmännyt oveen. Kuului kamala rösähdys, sellainen jonka kaikki varmasti kuulivat ja jota kaikki varmasti kääntyivät katsomaan. Olin onneksi selin sisätiloihin, joten en tiedä näkivätkö Entinen ja Lunttu minut. Pääsin kuitenkin ulos ja olin todella nolona. Olisin varmasti kiinnittänyt vähemmän huomiota, jos olisin vain latonut karkit pussiin ja maksanut. Nyt päätin sitten kömpelyydelläni herättää koko videovuokraamon. Tämmöistä tämä.

Nyt kouluun tekemään ruotsin esseetä. Ei kiinnosta, mutta pakko.

Ai

Oho. Miten siinä näin kävi? Piti tulla puoliselvä (en siis vedä miljoonan promillen kännejä) ilta ja se onnistuikin, mutta silti ilta ei päättynyt niin kuin piti. Tytsyt lähti takaisin Portugaliin ja me jäätiin tänne pakkasen keskelle lumeen. Vähän katkera oon ja kyllähän mulla kyyneleetkin tuli kun M:ää viimisen kerran halasin. Kyllä minä niistä tytöistä tykkäsin.

Ilta meni sählätessä. Gabrielin kanssa paljon oltiin ja sovittiin huomisesta. Mutta selitin niille omiani. Edun kanssakin oli kivaa. Ja sitten no... Then there's this one guy. That guy from Russia. Oh yes. No oli meillä kivaa. Ja tosi kivaa. Ja liian kivaa. Vannoin itelleni pari viikkoa sitten, että en lähe tähän juttuun mukaan, mutta kummasti se vaan meni niin. Pussailtiin tänään ekaa kertaa. Oli kivaa ja ihanaa. Oltiin koko ilta yhessä melkein. Ja Di oli aika paljon mun ympärillä. Sitten se lupas viedä mut kotiin. Kukaan muu ei vielä lähteny, mutta me lähettiin. En halunnu vielä kotiin ja sanoin Di:lle, että mentäiskö läheiselle huoltoasemalle kahville. Suostui siihen ja niin me mentiin kylläkin kaakaolle ja pelattiin pelejä. Harmi, että aikaa oli vain rajoitetusti, ettei hänen tyttöystävänsä luule mitään. Hän toi minut kotiin, kuuntelin, kun hän puhui suomea, tykkään siitä. Sitten suudeltiin kauankauan ja lähdin kotiin. En tiiä. Miksi aina käy näin, että sekaannun varattuihin ja ne sekaantuu minuun? Mun piti oikeesti keep it secret and keep it safe. No mutta minkäs teet.

Huomenna uudet juhlat OULUSSA! Meen iskeen taas jonku Mayhemin.

All The Things I Hate

Miksi silloin, kun ajattelet viettäväsi mukavan illan kantispaikassa visaa pelaillen, visanpitäjät eivät ilmesty paikalle ja sinua pyydetään vetämään visa? Miksi juuri silloin olet laittanut kamalat vaatteet päälle, kun ajattelet ettei pöydän takaa kuitenkaan kukaan minua näe? Miksi juuri silloin kun kierrän tasaisin väliajoin kaikki baarin pöydät läpi, naamaani ilmestyy finni? Miksi juuri silloin Tyyppi ilmestyy pitkästä aikaa näköpiiriin? Miksi juuri silloin tärisen ja naama punottaa? Ei oo elämä aina reilua.

Is It What It Is

Mikään ei vaan onnistu. Pari viikkoa mennyt täysin alamäkeä kaikissa asioissa ja sen takia en ole jaksanut kirjoittaakaan. Kaksi viikkoa myöhästyin koulusta joka päivä, laskuja tulee joka päivä mielettömiä määriä eikä mulla oo mitenkään varaa maksaa niitä. Ei siis mitään maailmaa kaatavia ongelmia, mutta sellaisia mitä stressaa.

M ja D ovat jälleen suuttuneet minulle. Ehkä siitä, että häsläilin yhden espanjalaisen kanssa joka oli M:lle "varattu". Siis heidän välillään ei ole mitään vakavaa, mutta M on ollut kiinnostunut G:stä. Mutta tuskin heidän välilleen mitään suurta rakkautta olisi voinut tulla, M lähtee pois täältä perjantaina.

Yritän päivitellä tilannettani jossain vaiheessa, kun mieleni on sen verran pirteä, etten masennu kaikesta vastoinkäymisten kirjoittelusta :D

Täytettä

Sen vuoksi, että minulla on tylsää, ja sen vuoksi, että pohdimme tänään ystäväni kanssa millainen on miestyylini, päätin vähän kartoittaa tilannetta. Poimin pelkästään näyttelijöitä jotka kelpuuttaisin vähintäänkin lakanoideni väliin. Aikomukseni oli ottaa viisi suomalaista ja viisi ulkomaalaista näyttelijää, mutta koska suomalaisissa oli yllättävän hyvä tarjonta, paljastan vain heidät. He eivät ole listattuna järjestyksessä.

Ensimmäisenä mieleen tuli Kai Vaine. Mielestäni hän oli söpö jo salkkareitten aikaan, mutta kun näin hänet jossain ykkösen sarjassa, olin totaalisen myyty. En tiedä mikä hänessä on sellaista, mikä vetää puoleen. Hän on ehkä vähän kusipäisen näköinen, sellainen kieron miehen oloinen. Ehkä se on se. Tosin hullaannuin Pakko olla in-elokuvassa olleeseen miesopettajaan ja Kai Vaine saattaa jollakin tapaa muistuttaa häntä.


Toinen mies on Kari Ketola. En ole ennen kiinnittänyt minkäänlaista huomiota häneen, mutta Tukka auki-sarjassa hän oli hemmetin söpö. Olin ensin hieman pelästynyt, kun katselin kuvia hänestä ja tajusin kuinka normaalin näköinen hän on. Enkö kaipaa enää edes julkkiksilta jotain saavuttamatonta hyvännäköisyyttä? Eikö päiväunissa pitäisi leijua vähintäänkin Hunksit tai Markus Pöyhönen? Selkeä merkki vanhenemisesta.



Jos kerran tavallisten miesten linjoille on lähdetty, jatkakaamme. Vuorossa talkkari Pihlajakadulta, Kari Taalasmaa (Tommi Taurula). Kyllä, rehti duunari saa sydämeni sykkimään. En sitten tiedä olisiko mies yhtä pantava Tommi Taurulana vai pelkästään vain Kari Taalasmaana.


Ihastustani Vanhaan (43v?) puolustellen haluan vedota siihen, että Kari-Pekka Toivonen (42v) on ollut pitkään yksi söpöimmistä suomalaisnäyttelijöistä. Vaikka hänen nenänsä ei innosta minua, kokonaisuus on silti melko hyvä. Vanhahkosta iästään huolimatta, hän onnistuu näyttämään hyvältä ja etenkin Kukkia ja Sidontaa-elokuvassa kaikki on kohdallaan.

Vanhoista miehistä puhuttaessa täytyy mainita tämä hyvännäköinen herra. Ikää ei ehkä ole hurjasti, mutta jos muistat jo ala-asteella katselleesi hänen sarjaansa, silloin hän on vanha. Paitsi että googlasin ja onhan hän jo 39! Siinä on miehellä ikää.


Salkkareissa on nyt pitkästä aikaa uutta silmäniloa. Jokin saa tapittamaan kuvaruutua kuola lähestulkoon valuen, kun Stuba ilmestyy näkyviin. Tämä herra, Jarkko Nyman oikealta nimeltään, on Sooloilua-elokuvan ja viimeistään Salkkari-roolinsa myötä vienyt sydämeni mennessään.





Listalle täytyy saada kuitenkin yksi ehdottomasti ja oikeasti söpö. Sellainen, josta oikeasti pitäisi nähdä päiväunia. Miehen nimi on Samuli Vauramo. Kypsyin ajatukselle hänen söpöydestään vasta Käsky-elokuvan aikoihin, mutta mikäs ettei hän olisi ollut hyvännäköinen jo sitä aiemmin.

It's not my time

Jos harrastaisin itkemistä ja jos en olisi muutama vuosi sitten itkenyt itseäni kuiviin, saattaisin tänään tirauttaa muutaman kyyneleen. Olo on todella paska ja tyhjä. Vituiksihan se kaikki taas meni. Mutta sepä tuskin tulee kenellekään yllätyksenä. Ja vaikka minä olisin asiallinen ja käyttäytyisin hyvin, jokin on silti pielessä. Tai ehkä ihmiset vain tulevat lopulta järkiinsä. Olen suunnitellut huomisaamuksi salitreeniä klo 05.30. Saapa nähdä saanko tällä menolla itseäni ylös siihen aikaan. Pohdin ja järjestelen asioita mielessäni koko yön ja saan ne ehkä selkeäksi huomispäivään mennessä jolloin voin valottaa mikä nyt on taas niin hemmetin pielessä.

Taas tässä kävi näin

Töihin kahdeksaksi ja silti hengailen vielä hereillä ja mietin asioita. Ei olis pitäny lähtä mihinkään tänään. En kylläkään juonut kuin yhden, mutta silti venähti liian pitkään.

Pitkällisten pohdintojen jälkeen tulin siihen tulokseen, että jos vanhat eivät lähettele viestejä, tämä Vanha saa ainakin lähettää ja itse sitten laitoin Vanhalle menemään viestin. Siinä jaarittelin turhia ja kerroin, että olis kiva nähdä uudestaankin. Kun vastausta ei kuulunut minuutin sisällä, soitin kriisipuhelun ystävälleni. No, vastaus tuli kuitenkin. Ja se oli sellainen, joka sai minut menettämään hieman mielenkiintoa. Niin, menetin mielenkiintoni siinä vaiheessa, kun hän oli mukava ja sanoi odottaneensa minun yhteydenottoa. En osannut vastata heti ja hän lähetti viestin josko saisi soittaa. En ollut valmis juttelemaan hänen kanssaan, joten sanoin, ettei ole hyvä hetki. Vaihdoimme vielä muutamat viestit ja viimeisessä viestissään hän sanoi ajatelleensa minua ja ettei pitänyt meidän juttua mitenkään turhanpäiväisenä. En vastannut tuohon enää mitään. En tiennyt mitä sanoa. Mutta sanokaa te nyt hyvänen aika, että eihän 22-vuotiaan tytön kuulu tekstailla oman ikänsä verran vanhemman kanssa? Onhan siinä oikeasti jotain outoa? Olen jo moneen kertaan sanonut, että minusta hän on mukava ja ihana. Mutta silti. Ystäväpiiristäni saan vähän kaikenlaisia kommentteja. Osa on, että anna mennä vaan ja osa yrittää, että ei nyt ihan kannattais. Järki sanoo, ettei millekään kannata ruveta, muuten en tiedä miltä tuntuu. Toisaalta ihan kuka tahansa osoittaisi minua kohtaan vakavampaa kiinnostusta, todennäköisesti haluaisin eroon tästä henkilöstä. Minuun iskee pakokauhu näissä tilanteissa.

Ens viikonloppuna vois hautautua peiton alle ja pitää puhelin kiinni perjantaista maanantaihin.

öitä. katon vielä meidän häät-ohjelman. se on aina niin tylsä, että nukahdan. taattu nukahtamistekniikka laittaa subin netti-tv:stä pyörimään meidän häät.

ps. ei se portugalin poika ollukaan enää niin söpö, ku se kännisen silmissä viime lauantaina näytti.

Sitä odotellessa...

Pitäisi pikkuhiljaa yrittää laittaa nukkumaan, aamulla tosiaan kymmeneksi työpaikalle. Ilta siellä sujui tänään todella hyvin ja tykkäsin paikasta. Se on siis kehitysvammaisten yksikkö, jossa tänä viikonloppuna on vain lapsia.

Yksi asia mistä minun oli pakko tulla avautumaan, on se kuinka kiva, mutta ahdistava viikko on ollut. Olen miettinyt lähes taukoamatta Vanhaa. Toivonut, että näkisin häntä tai hän ottaisi yhteyttä. Itse en uskalla ja olenkin saanut ystävieni suupielet kohoamaan pohtimalla lähetteleekö niin vanhat tekstiviestejä. Siitä päästäänkin kysymykseen, että jos lähettelee niin miksi Vanha ei ole voinut minulle lähettää mitään? Tajusiko hän, että ikäero on liian suuri eikä tällaiseen juttuun kannata ryhtyä? Vai ajatteleeko hän, että minä en halua ryhtyä mihinkään? Tein kyllä yövierailun aikana harvinaisen selväksi kuinka itsenäinen (iki)sinkku olen vaikka asia ei niin ole. Ehkä vain pitää esittää, että en minä kuule niin vähällä kiinnostu ja minä haluan elää vapaata omaa elämää. Oikeasti haluaisin vaan hengailla, katsella elokuvia ja syödä. Hah, oli pakko kirjoittaa noin, koska Vanhalle selitin ystäväni parisuhdetta noin. Ystäväni hengailee tyyppinsä kanssa, kattelee elokuvia ja syö. Sanomiseni mukaan minä en näin tee, Vanha taas kertoi harrastavansa sitä yksin. Kyllä, kyllä minä haluaisin sinun kanssasi tulla sitä tekemään! Mutta siis on kiva, kun ei tiedä mitä toinen haluaa ja se pitää jännityksessä ja mielenkiinnon yllä. Mutta siis ei ole kiva, kun hän ei ota yhteyttä ja joudun olemaan epätietoisuudessa ja oikeasti haluaisin vaan nähdä sen ja nukkua sen vieressä!

Work

Hyvää perjantaita ja viikonlopun alkua!

Viikko on vierähtänyt melkoisen työntäyteisenä. Alkuviikon valmistelin kysymyksiä torstaiseen kantiksen tietovisaan, keskiviikkona olin myymässä lippuja kantispaikassa ja torstaina tosiaan pidin sen visan. Mihinkään hiton jumppiin en ole kerennyt ja paisun koko ajan. Sen sain myös kuulla afrikkalaiselta ystävältäni jälleen. Mieli teki kirjastossa ollessamme ottaa hyllystä kirja ja pamauttaa sillä päähän. Miten kehtaakin tulla sanomaan, että oletpas E lihonut ihan hirveästi, meinasin jo eilen sanoa, että huh. Eikö kukaan ystävistäsi ole sanonut kuinka paljon olet lihonut? Joo, sori vaan Steve, kävin mummun puntarilla ja olin taas laihtunut kilon. Viimenäkemästä olen siis laihtunut ainakin 2 kiloa! Typerys. Onneksi Moses vastaantullessaan sanoi minun näyttävän hyvältä.

Olen saanut viikonlopuksi ihan oikeita töitä ja ihan oikealla palkalla! Tämä on siinä mielessä historiallista, että olen tehnyt ainoastaan kesätöitä minimipalkalla ilman kunnon työsopimuksia. Nyt siis menen viikonlopuksi vammaisten toimintakeskukseen. Ensimmäiset 3 tuntia olen tänään, huomenna 10-18 ja sunnuntaina 8-16. Olen oikein iloinen. 9.81€ tunnilta, se on kokemattomalle opiskelijalle ihan hyvä palkka! Ja kuka sanoi, ettei työtä tulla tarjoamaan jos istuu vain kotona? Tässä minä tietokoneen edessä hengailin Facebookissa ja työtarjous tuli ilman yrittämistä. Tiedossa siis rauhallinen viikonloppu ilman juhlimista. Pysyn kaukana baareista, vapaa-ajalla siivoan tai teen kouluhommia. Tai laiskottelen. Olisi kyllä ollut kiva käydä eräässä tapahtumassa, mitä ystäväni on ollut järjestämässä, mutta se nyt jää.

Tämä päivä on ollut koulusta vapaata ja jos totta puhutaan, perjantait pitäisi aina olla vapaita tai loppua viimeistään klo 12. Silloin kerkeäisin hoitaa kaikki ne asiat, mitä viikonlopuksi tulisi. Otin siis pitkän suihkun, sheivasin jalat ja kainalot sekä pistin jalkojenvälin kuntoon. Lisäksi rasvasin itseni sävyttävällä vartalovoiteella. Nyt olo on sellainen, että voisin ottaa muutaman siiderin ja alkaa valmistautua iltaan. Mutta valmistaudun vain työvuoroon. Olisinpa osannut tehdä näin jo viime viikolla niin en näkisi painajaisunia siitä, huomasiko Vanha minun karvaiset sääreni. Mutta aina kun näytät edustavan jotain hippiliikettä rehottavine karvoinesi, flaksi on ihan taattu!

Olen ostellut niin paljon vaatteita ja kenkiä viime aikoina, että olen elänyt koko viikon nälässä. nytkin maha murisee, mutta iduilla ja salaatinlehdissä sitä ei saa loppumaan. Minulla on tasan euro tilillä. Voisin tietenkin poiketa mummon patojen ääreen, mutta toisaalta muutama hassu gramma saattaisi pudota tällä menolla. Millekään nälkäkuurille en ole alkamassa, mutta minulla on sen verran vararavintoa elimistössäni, että kuihtumisen vaaraa ei ole. Ja tuskin ihmiselle tekee pahaa välillä tuntea hieman nälkää. Tosin lähden kohta viemään kassaa toimistolle ja keskiviikolta minulle ei ole vielä maksettu palkkaa, että jos sieltä muutama kymppi tulee heti, niin suunnistan kyllä kaupan kautta kotiin. Nakkikeittoa!

Joo, mut niin vain on

Yli 24h poissa kotoa ja nyt maailman ihanin tunne olla kotona.

Eilen lähdettiin ystäväni kanssa vaihtareiden bileisiin. Sinne oli tullut uus poika jonka halusin tsekata. Ja olihan se poika ihan söpö, meni vaan sitten olemaan yhden venäläisen kanssa niin enpäs minä sitten ole halukas hänen kanssaan olemaan.

Kantispaikassa oli ihan hyvä bilebändi ja kuunneltiin sitä hetkinen. Eräs säätö halusi viettää aikaa kanssani, mutta itse en ollut siihen mitenkään halukas. Eilen sai taas todeta sen, miten hieman avonainen paita auttaa miesten hankkimisessa. Kummallisesti ne vaan tapittaa rintavarustusta jos se on vähänkään esillä. Kantispaikasta bilepaikkaan missä oli tietääkseni hauskaa. Olin hyvin humalassa, joten on vaikea tietää mitä on tapahtunut. Ystävälleni avauduin oksenteluongelmasta ja puhuttiin siitä melko kauan. Samaan aikaan loin katsekontakteja siihen Vanhaan, josta aikaisemmin olen maininnut. Oli kivaa ja baarin mennessä kiinni lähdimme samaa matkaa... Hänen luokse. Vanha yritti ensin, että emme menisi samaan paikkaan, mutta minä ilmoitin halustani viettää yö hänen kanssaa, ei siinä ollut oikein muilla mitään sanottavaa.

Kävelymatka on minulle täysin mustaa. Ja suurin osa siitä eteenpäinkin. Siihen kiinnitin heti huomiota, että Vanhan asunto oli ihan älyttömän siisti ja melkein ku jostain sisustuslehden sivuilta. Haloo mies! Jotenkin se oli outoa. Mutta kivaa. Ja kivaa oli myös se mitä meidän välillä tapahtui. Vaikka onhan se vähän outoa, jos näin sanoo, että harrastin seksiä lähes äitini ikäisen miehen kanssa. Mutta hänen kanssaan oli helppo olla. Oli kiva jutella ja olla. Olin ilmeisesti yöllä sanonut muutaman ilmoitusluontoisen asian kuten, että haluan aamulla käydä saunassa. Vanha ilmoitti minun herättyä, että sauna olisi lämmin. Oli hakenut minulle pyyhkeenkin valmiiksi. En kuitenkaan ollut sillä hetkellä halukas saunomaan. Sitten hän ilmoitti minulle kahvin olevan valmista. No kiva ajatus, mutta en juo kahvia. Hän tuli viereeni sänkyyn makaamaan ja silitteli, kunnes muisti minun yöllä sanoneen, ettei minua saa tietyistä kohdista silitellä, esim olkapään kohdalta. Jahas, en ole ennen sitä tiennytkään, mutta ilmeisesti yöllä olen sen kuitenkin sanonut.

Ystäväni tuli hakemaan minua kahdentoista aikoihin. Sanoin Vanhalle, että oli kiva käydä. Hän vastasi siihen, että oli kiva kun kävin. Kun astuin ovesta ulos, tajusin, että olen harrastanut seksiä myös Vanhan seinänaapurin kanssa. Se siitä. Iltapäivällä lähdimme shoppailemaan Rajalle ja käytiin myös Ikeassa. Mukaan tarttui muutama kassi vaatteita ja muutama hyödyllinen kodin tarvike. Oli kiva reissu. Tällaista tähän osoitteeseen kuuluu nyt.

Jos mulla menis todella huonosti

Olen vain nukkunut päivät ja nukkunut yöt, sen takia en ole saanut mitään aikaiseksi. Koulunkäynnin ensimmäiset viikot ovat uuvuttaneet minut täysin vaikka tunteja on päivää kohti kertynyt korkeintaan neljä. On se rankkaa. Siihen päälle vielä kaikkea oheistoimintaa. Kotiin kun pääsen, vedän peiton korviin ja nukahdan sikeisiin parin tunnin päikkäreihin. Illalla sitten saakin taistella unen kanssa, se ei tule millään.

Olen nähnyt Tomia lähes joka päivä. Viikko sitten uskaltauduimme kysymään toistemme kuulumisia ohimennen, nyt olemme nähdessämme vain katsahtaneet emmekä edes tervehdi. Syynä saattaa ehkä hänen puoleltaan olla öiset soitot viime perjantaina jonka seurauksena poistin hänen numeronsa puhelimesta. En halua enää ikinä soittaa hänelle. Olemme siis kaksi kertaa sen jälkeen olleet samassa paikassa ja ne kerrat eivät ole mielestäni olleet mukavia. Ja aina kun olisin halunnut mennä juttelemaan hänelle, hetkellinen ujous on vallannut minut tai hän kerkeää lähteä. Kaupungilla olemme törmänneet lukuisia kertoja, kun hän on autollaan ajellut ohi. Ensimmäistä kertaa näen todella usein ihmistä, johon haluan törmätä. Yleensä ihastukset (en tarkoita, että Tomi olisi sellainen) ovat sellainen katoava ilmiö kun niihin ihastuu ja kaikki muut näkevät heitä. Nyt asia ei ole niin.

Eilen vietin aikaani tapahtumassa esittelijänä. Keskiviikkona kokouksessa ED, poika jota suutelin vahingossa eräissä pippaloissa, lupautui toiseksi esittelijäksi. Hänelle kaivattiin seuraa ja ED tökkäsi minua ja sanoi, että E lähtee kanssani. Olin hieman hämmentynyt ja peloissani, että mitä kuuden tunnin rupeama hänen kanssaan tulee olemaan. Olemme suuteluepisodin jälkeen olleet vähemmän tekemisissä ja luulin, että se on vaikuttanut väleihimme jotenkin. No, torstai sujui oikein rattoisasti jutellen ja flirttaillen. Meillä oli mukavaa. Jos hän... Niin minä... Hän on kiva tyyppi.

Ajattelin olla illan täysin yksin kotona tekemättä mitään. Ystäväni on tullut tänne treffaamaan Markoa. Huomenna haluaisin lähteä hänen kanssaan juhlimaan, mutta viikonlopun piti olla selvä ja sunnuntaina meidän piti uudelleen suunnistaa på Gränseniin. Eikä varmaan voida suunnistaa ainakaan autolla jos kumpikin vetää humalatilan päälle lauantaina. Ja kun meillä se humala ei ole mikään pieni, autolla tuskin uskaltaa matkata seuraavana päivänä. Budjettini ei tosin ole sen paremmin juomisen, kuin shoppailunkaan kannalla. Kävin tänään hakemassa muuten tullista kahdet kengät jotka tilasin ameriiiiiikasta. Oli kivat, mutta toiset oli ehkä vähän liian pienet. Noh, kyllä ne siitä venyy. Ja tiiänpähän seuraavalla kerralla minkä koon tilaan. Niin ja tilasin eilen Ellokselta 189e vaatteita. Pelkkiä paitoja. Samanmoisen tilauksen tein ihan vasta. En hallitse kulutustani. Mutta ei se mitään! Se on vähän niin ku älä ruoki lamaa!

Juttelen tällä hetkellä Facebookissa afrikkalaisen pojan kanssa, joka kertoo minulle haluavansa suomalaisen naisen. Haluaisi, että minä etsisin sellaisen hänelle. Olen menettänyt kyseisen ihmisen kanssa hermot ennenkin joten sanon nyt suoraan kaikki asiat hänelle. Ja luuleeko hän tosiaan, että hän vain valitsee söpön tytön ja saman tien he ovat yhdessä. Hän voi ostaa liput Keniaan ja lähtä näyttämään uutta vaimoketta vanhemmille, että kuinkahan monta lehmää siitä kannattais maksaa. Anteeksi ilkeät puheeni, mutta joskus vaan ei käsitä.