What about me?

Olen viettänyt jälleen oikein kivan viikonlopun. Kyllä elämä on aina kivempaa kun kevät tulee ja aurinko paistaa.

Perjantaina en olisi halunnut lähteä mihinkään, mutta kun tiesin texasilaisten olevan kantispaikassa, päätin, että minunkin on mentävä. Soitin ystävälleni, että tänään olisi hyvä päivä juoda. Hän sitten tulikin tänne joskus yhdeksän aikoihin ja poimi Jannen kyytiin matkalta. Veljenikin joutui ensimmäistä kertaa pitkiin aikoihin kestämään minua ja ystäviäni meidän yrittäessä hakea humalaa. Jossain vaiheessa pupuni Portugalista kirjoitteli mesessä. Olin yllättynyt kun en ole häneen ollut yhteydessä moneen kuukauteen. Mutta onhan hän ihana<3 Kello oli melkein 12 kun ovikelloani soitettiin. Liekö ollut musiikki liian kovalla vai mitä. Ensimmäinen kerta, kun juhlistani valitetaan. Hieman pelottaa tuleeko joku varoitus tai jotain. Itsehän en kyseistä asia edes muista, mutta veljeni valaisi minua asiasta seuraavana päivänä.

Ovikelloepisodin jälkeen lähdimmekin baariin. Kantispaikassa soitti eräs hyvä bändi ja porukkaakin oli oikein sopivasti. Bongasin texasilaiset melkein heti lavan edestä ja menin juttelemaan heille. Taisinkin viettää siellä suurimman osan ajastani. Tässä mielessä olen äärimmäisen huonoa baariseuraa jos minun kanssani haluaa viettää aikaa. Katoan ensimmäisten minuuttien aikana johonkin ja hyvällä tuurilla minuun saattaa törmätä seuraavan kerran pilkun tullessa ulko-ovelta. Onneksi ystäväni ovat siihen tottuneet ja tietävät mitä saavat kun kanssani liikenteeseen lähtevät.

Bändin lopettaessa päätimme lähteä bilepaikkaan. Texasilaiset tulivat myös. Lähtiessämme takkeja narikasta antoi Tomi. Taisin pyytää häneltä pusua ja sen sainkin. Onhan hän kyllä söpö. Bilepaikasta en juurikaan muista mitään. Söpömmän texasilaisen kanssa olin melkein koko illan. Toinen heistä oli jo liiallisen humalatilan vuoksi poistunut hotellihuoneeseen. Kohta tuli minunkin ystäväni ja kertoi huonosta olostaan. Annoin avaimet Jannelle ja he lähtivät luokseni nukkumaan. Minä jatkoin vielä hetken aikaa keskusteluja texasilaisen kanssa. Joku vanhempi nainen tuli luokseni ja sanoi, että oletteko te yhdessä. Päätin sanoa, että joo, kyllä olemme. Sen jälkeen sain kuulla kuinka hyvännäköinen mies minulla on ja siitä pitäisi pitää kiinni. Kyllä kyllä. Pidinkin sen verran, että taisin suudella tätäkin herraa. Vaihdoimme sähköpostiosoitteita jotta voisimme olla yhteydessä myöhemminkin. Ai niin, sekaannuksien välttämiseksi tiedustelin hänen ja tämän ruotsalaisen tytön tilannetta ja se ei kuulemma ollut oikein mikään joten kerrankin osasin tarttua vapaaseen saaliseen. Noh, minähän olen tietenkin heti hukannut sen lapun missä sähköposti oli enkä usko tämän miehenkään minulle mitään laittavan. Mutta toivoa saa! En tiedä olenko ilmoittanut hänelle lähdöstäni vai onko hän lähtenyt ennen minua vai mitä.

Lähdin bilepaikasta koska Di soitti. Hän halusi nähdä. Aamulla lähetettyjä viestejä lukiessa sain huomata sen ikävän tosiasian, että olin hänelle muutaman vihaisen ja mustasukkaisen viestin tainnut näpytellä. Takki jäi bilepaikkaan koska en löytänyt narikkalappua. Josko sen tänään sieltä jaksaisi hakea. Kotimatkalla ex-tyttöystävä tuli vastaan. Sain kamalan saarnan, sillä Di oli taas mennyt kertomaan lisää juttuja meidän asioista. En ymmärrä miksi! Kuuntelin hiljaa ja sanoin, ettei minulla ole tuohon mitään sanottavaa. En voi puolustella tekojani enkä sanoa mitään mikä saisi hänelle paremman mielen. Ikäväksi asiat teki myös se, että Di soitti minulle koko keskustelun ajan. Jatkoin matkaa ja kävin kotona vaihtamassa vaatteet (en tiedä miksi). Lähdin kävelemään Di:tä vastaan ja olipa ihana nähdä häntä. Halusi tulla luokseni yöksi. Kerroin tilanteen, että veljeni nukkuu sohvalla ja minun sängyssäni nukkuu jo Janne ja ystäväni. Hän halusi silti tulla ja jos haluaa jakaa sänkynsä kolmen muun ihmisen kanssa niin mikäs siinä. Jannella taisi mennä hermot meidän nössöillessämme sängyssä ja hän lähti kotiin. Ystäväni ei mistään enää tajunnut kun oli tainnut sammua. Viiden aikoihin oudosta numerosta soitetaan ja vastaan tietenkin siihen. Siellä on eräs mukava Seri (todella hienoja nämä keksimäni lyhenteet ihmisten nimistä/muusta sopivasta). En tiennyt mistä hän oli onkinut numeroni, mutta ei se haitannut. Siinä sitten Di vieressäni juttelin toisen pojan kanssa 22min puhelimessa. Lopuksi sain vielä viestin, että tuleppa tänne mun viereen nyt. No enpä mennyt. Olin illan aikana saanut pari puhelua ja vastaajaviestiä Mikalta sekä viestejä eräältä Wannbelta. En kyllä muista edes nähneeni häntä, mutta kai olen kun hän sen sävyisiä viestejä laittoi. Wannabe-nimi tulee siitä, että olen joskus tallentanut hänen numeronsa sillä nimellä.

Kello kahdeksan oli oikein hyvä aika herätä ja aloittaa hysteerinen hihitys ystäväni kanssa. Di taisi arvosta sitä myös hän kun olisi varmaankin halunnut nukkua. Mutta hitto se on ihana. Tommoset aamut on parhaita ku saa vaan hellitellä ja olla toisen kainalossa. Ystäväni lähti veljeni seuraksi sohvalle telkkarin ääreen. Sain hetken aikaa söpöillä Di:n kanssa kaksin. Kymmenen aikoihin hän lähti sitten kotiin. Aikoi ehkäpäs tulla seuraavaksikin yöksi.

Hysteerinen hihittely jatkui koko päivän ystäväni kanssa. Hesburgerin auettua riensimme sinne krapularuualle mikä oli erittäin huono idea. Olo oli karmiva eikä se hellittänyt koko päivänä. Onneksi kultainen veljeni kävi kaupassa ostamassa herkkuja ja piti minulle seuraa. Laitoin Di:lle aamulla viestin, mutta hän ei siihen koko päivänä mitään vastannut. Nukkumaan raahauduin yhdentoista aikoihin. Puoli yhdeltä Di soittaa ja kertoo olevansa eräissä pippaloissa eikä tiedä mitä tekisi. Halusi tulla kuulemma minun luokseni. Halusin hänen tulevan, mutta halusin myös nukkua. 20min ja hän oli alaovella. Tultiin tänne ja hengailtiin sohvalla katellen jotain ihmeellistä elokuvaa. Kehotin häntä lähtemään baariin jos hän sinne aikoo mennä, minun luonani hän vain väsyy eikä jaksa enää lähteä mihinkään. Sanoi, että kyllä hän voi jäädä minun tyynykseni siihen sohvalle. No baariin hän kuitenkin kohta suuntasi. Aikoi tulla vielä baarin jälkeenkin.

Jatkoin uniani ja tuli jotenkin Entisen kanssa vietetyt ajat mieleen. Heräilin pari kertaa ja katsoin puhelinta, ei vieläkään... Onkohan hän edes tulossa... Puoli neljältä Di sitten soittaa, että voisi tulla luokseni. Se sopi oikein hyvin. Harrastimme ensimmäistä kertaa seksiä. En tiedä miten sanoisin sen oikein, mutta oli tosi ihanaa. Joku varmaan luulisi sen johtuvan siitä, että tunteita oli mukana, mutta itse pistäisin enemmänkin sen piikkiin, että olin selvin päin. Tykkäsin TOSI paljon. Ja mikä vastuuntuntoinen nuori mies, hänen suustaan tuli ensimmäisenä ehdotus kondomin käytöstä. Monesti se puoli tulee unohdettua. Ennen seksiä hänen exänsä oli laittanut viestä ja sanoi haluavansa Di:n kotiin yöksi. Di istahti sängynlaidalle ja sanoi, että hänen tulisi kai lähteä kotiin. Sillä hetkellä en voinut enää selkeämmin tajuta, että se mitä olen hieman pelännytkin, on tapahtumassa. Hän halusi hieman vaihtelua seksielämäänsä ja minä olin hyvä kohde. Nyt oli sitten testannut minut ja voi lähteä kotiin. Sanoinkin sen hänelle. Di otti puolustuskannan ja sanoi, että siltähän se saattaa vaikuttaa, mutta ei asia kuitenkaan niin oli. Hän tuli viereeni ja juttelimme hetken. Siihen hän sitten nukahtikin. Minä en saanut unta. Jossain vaiheessa käänsin kylkeä ja hän heräsi siihen. Ilmoitti melkein heti, että hänen olisi varmaan parasta lähteä. Ei haluaisi satuttaa exäänsä enempää kuin on jo satuttanut. Niin, entäs minä sitten?! Pitääkö minun vain tyytyä siihen, että sinä et osaa päättää mitä haluat? Di kysyi suutunko, jos hän lähtee. Sanoin, että en, minulle on ihan sama. Se ei kuulemma ollut hyvä vastaus. En itesasiassa tiedä tuntuuko se minusta pahalta vai eikö se tunnu miltään. Eihän se mukavaa ole, mutta ei minulla mikään erityisen paha mielikään ole. Hän puki vaatteet päälle ja kävi vielä lässyttämssä pari sanaa, etten minä suuttuisi. Ne sanat eivät kuitenkaan tuntuneet yhtään missään.

En oikein tiedä mitä tehdä. Ei kaikki asiat sittenkään menneet niin yksinkertaisesti ku luulin. Kun Di ilmoitti erostaan, luulin, että hän on selkeästi vapaa ja meistä voisi hiljalleen tulla jotain. nyt hän kuitenkin asuu vielä exänsä kanssa ja kulkee hänen mukaansa. Mitenpä minä siihen voisin väliin mennä. Varallahan tässä vain ollaan.