Attenzione

Viikonloppu vierähti oikein mukavissa tunnelmissa. Aloitin juhlimisen jo torstaina ja juhlat jatkuivat aina valomerkkiin asti. Muutama nelikymppinen työmatkalla ollut mies lyöttäytyi minun ja ystäväni seuraan. He olivat melko ällöttäviä. Alan entistä enemmän menettää uskoani miesten suhteen. He olivat juurikin sitä pettävää reissumatkaajaa, jotka unohtavat vaimonsa ulko-oven sulkiessa. Ja eivätkä edes häpeilleet myöntää sitä. Eräs heistä yritti vedota raamattuun jossa sanotaan jotakuinkin näin, että jos joudut elämään erossa vaimostasi yli 12 päivää, käyttäydy kuin häntä ei olisikaan. En nyt muista menikö se täysin näin, mutta ajatus tulee kuitenkin selväksi.

Perjantaina olin menossa solariumiin, mutta törmäsin serkkuuni matkalla ja menimme käymään yksillä. Yhdet venyivät sitten, kuten arvata saattaa. Pussailin erästä Mattia vain pussailemisen mukavuuden vuoksi. Tutustuin johonkin Teroon, jonka olen nähnyt useinkin, mutta emme ole jutelleet ikinä. Vaihdoimme numeroita ja hän olisi halunnut minut luokseen. En lähtenyt. Juomisen takia jouduin perumaan erään hyvin tärkän menon ja minulla on siitä lievä morkkis. Aamulla Terolta oli tullut viestiä ja olisi halunnut nähdä minua jälleen. Olin kuitenkin lähdössä muualle.

Katsoin puhelintani ja huomasin toisenkin uuden numeron tallentuneen muistioon. Olin tallentanut sen nimellä Joku Wannadbe. En muistanut yhtään kuka hän oli. Päätin, että illalla humalassa soitan hänelle ja kysyn. Lähdimme kahden parhaan ystäväni kanssa juhlimaan lauantaina ja kun humala oli tarpeeksi hyvä, soitin wannabelle. Hän ei vastannut, mutta lähetti viestin. Oli baarissa samalla paikkakunnalla, missä minä sillä hetkellä olin myös. Oikeasti hän oli Savonlinnasta. Nimeltänsä Santtu. Miten ihmeessä voin unohtaa täysin sen, että olen perjantaina häneen tutustunut?!

Noh, kahden aikoihin saimme itsemme baariin. Menimme sellaiseen baariin, minne emme kuuluneet. Tai ainakaan ulkonäöllisesti. Hetken siellä palloilimme ja löysin miesseuraa. Mies oli nimeltään Enrico ja Los Angelesista. Vaihdoimme suudelmien lisäksi sähköpostiosoitteet. Lähdin ulos baarista ja menin juttelemaan eräälle miehelle. Himoitsin hänelle kuuluvaa omaisuutta. Kävi ilmi, että hän oli Hollannista. Nimeltään Sebastiaan. Osa erästä bändiä ja hänen ystäviään olivat sitten yhden kuuluisimmista metal-bändin jäseniä. Minulla oli tämän Sebastiaanin kanssa erittäin mukavaa. Vaihdoimme numeroita tai siis hän otti minun numeroni, koska minun puhelimestani oli akku loppunut. Hän toi mieleeni hieman portugalin ihastukseni ja ehkä senkin takia viihdyin Sebastiaanin seurassa niin hyvin. Hän osasi hieman suomea. Nauroin hänen kuulostavan ihan turkkilaiselta kebabin tekijältä. Päädyimme suutelemaan. Oli kivaa. Sen jälkeen kun olin lähdössä kotiin, törmäsin tutunnäköiseen mieheen ja kävi ilmi, että hän oli se Santtu. Juttelimme hetken.

Taksi kuitenkin kyyditsi minut ystäväni luokse. Söimme pitsaa ja hieman juoruilimme vielä. Oli mukavaa. Aamu oli tuskainen kaikille. Laiskottelua ja krapulaviihdettä. Kolmen aikoihin vääntäydyimme Hesburgeriin ja kuuden aikoihin alkoi kotimatka. Nautin suunnattomasti uusista ihmisistä joita näin. Etenkin siitä hollantilaisesta. Namnam.

Nyt Kanadan huippumallin pariin!