Asioita pohdiskellessani tulin siihen tulokseen, että tarvitsen kipeästi apua. Apua laihduttamisessa. En minä vain saa aikaiseksi mitään ilman kunnon neuvoja ja jotain mikä motivoisi minut uusiin mittoihin. Vaikka kipeästi haluaisin katsella itseäni peilistä pari kymmentä kiloa hoikempana, en saa mitään aikaiseksi. Siirrän laihduttamisen alkua aina seuraavaan päivään ja sillä keinolla saan anteeksi jokapäiväisen repsahtamisen. Eilinen pitsa, tänään suklaalevy ja rasvaisia pasteijoita. Kuntopyörään ripustin vaatteita kuivumaan. Hyötykäyttöä. Sohvalla röhnöttäessä mietin miten huomenna sen oikeasti aloitan. Onhan sentään heinäkuun 1. päivä ja silloin on hyvä aloittaa. Ihan kuin nyt maanantaina, viikon alku, ihan kuin viime maanantainakin. Mitään en silti saa aikaiseksi. Minulta puuttuu täysin itsekuri. Minulta löytyvät sadat liian pienet housut joihin voisin vannoa mahtuvani tietyn ajan kuluessa, eikö ihmiset käytä sitä motivoimaan? Toisaalta jokin Feng Shui-juttu kertoi sen vain estävän laihduttamista. Vanhojen vaatteiden vuoksi ei pääse irti jostain menneestä ja samalla se vaikeuttaa kilojen lähtemistä. Uudistuisin kilojen lähtemisen myötä ja samalla minulla tulisi olla uudet housut. Tiedä sitten.
Eksyin lauantaina nestepitoisten grillijuhlien päätteeksi Mr. Grooven luokse yöksi. Kävelin jälleen aamuauringon paistaessa. Kävelin paljain varpain hyvin hitaasti sillä halusin nauttia kauniista ilmasta. Mr. Grooven tykönä juttelimme ja harrastimme onnistuneesti seksiä. Nukahdin melkein heti sen jälkeen ja heräsin joskus yhdeksän jälkeen. Menin yläkertaan ja kuulin Mr. Grooven tyttären sanovan, että E varmaan tuli käymään. Hän tuli heti katsomaan minua. Istuskelin hetken aikaa ja Mr. Groove lähti viemään minut kotiin. Olisin halunnut jäädä vain sänkyyn makaamaan, mutta olin luvannut lähteä käymään mummoni luona.
Ilta kului Mr. Grooven pommittaessa viesteillä ja puheluilla. Hän on epäilyttävän innokas. Katsoin jalkapalloa veljeni kanssa, VIVA ESPAÑA! Pelin viimeisillä minuuteilla sain jälleen puhelun joka lopulta kesti pitkästi yli tunnin. Alan ahdistua. Tänään olen ollut hyvin helpottunein ja rauhallisin fiiliksin, sillä en koko päivänä kuullut Mr. Groovesta mitään kunnes kello alkoi lähennellä kahdeksaa ja puhelin piippasi. Minulla ei ole häntä ikävä päivän mittaan eikä minulla ole tarvetta laittaa hänelle viestiä. Pitäisi lopettaa koko juttu.
Huomenna minulla on siivouspäivä. Siivous on minulle yhtä hankalaa kuin laihdutuskin. Haaveilen siitä päivät, mutta en todellisuudessa saa mitään aikaiseksi. Laihdutuksen suhteen minulla on nyt hyvä olo, sillä olen oksentanut kaiken päivän aikana syödyn pois. Paremmaksi olon tekee se, että tunnen kuinka vatsalihakseni ovat tehneet samalla töitä. Sairasta.
Rakastan asuntoani tällä hetkellä. Makuuhuoneessa istuskellessani nään koko ajan auringon laskevan. Se värjää koko huoneen punaiseksi etenkin viininpunaisten valoverhojen ansiosta. Itkin hetkeä aiemmin ihan vain tämän hetken takia. Minulla on haikea mieli, mutta en tiedä mistä. Osaksi siitä, että elämäni ei ole ollenkaan sitä millaista sen haluaisin olevan, mutta toisaalta en edes tiedä mitä sen pitäisi olla. Olen hyvin hukassa henkisesti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti