sunnuntai 22. kesäkuuta 2008

Versus

Olipas melkolailla kummallinen juhannus. Lähdin ilman odotuksia ja se oli ehkä ihan hyvä.

Lähdin kotipaikkakunnalleni aamupäivästä ja aloin ystäväni kanssa heti availemaan juomia. Söimme hyvin ja lauloimme karaokea. Yhdeksän jälkeen siirryimme tuttavapariskunnan tykö jossa pelasimme korttia ja tiedustelimme missä muut mahtaisivat viettää juhannustaan. Edellisvuosien vakiopaikka suljettiin jostain syystä jo puoliltaöin joten emme halunneet mennä sinne. Muutaman kilometrin päässä eräällä tanssipaikalla oli sitten hieman enemmän porukkaa. Maksoimme 12e sisälle, jottai saisimme juoda yhdet siiderit sillä menimme ulkopuolelle kotaan paistamaan makkaraa.

Laitoin illalla Mr. Groovelle viestiä eikä hän siihen vastannut. Laitoin myöhemmin toisen viestin eikä siihenkään kuulunut vastausta. Päätin vielä yhden kerran yrittää, joten soitin hänelle, mutta eipäs hän minulle vastannut. Kehittelin kaikenlaisia mielikuvia päässäni ja ne saivat minut hieman suuttumaan Mr. Groovelle. Soitin sitten miespuoliselle henkilölle nimeltänsä Mikko. Tiesin hänen olevan yön töissä joten ajattelin piristää häntä. Olimmehan keskiviikkona ottaneet hieman lähikontaktia toisiimme jälleen. Jutustelimme hetken jonka jälkeen hänen oli palattava töihinsä. Laitoin hänelle kohta viestiä, josko hän tulisi minut hakemaan kun pääsee töistä puoli kuudelta. Aikoi tulla.

Seuraksemme makkaranpaistoon tuli paljon tuttuja ja mukaan liittyi myös takavuosien suuri ihastukseni. En ole jutellut hänelle vähintäänkään kuuteen vuoteen, mutta nyt ajauduimme tilanteeseen jossa minun oli helppo puhua hänelle. Muut lähtivät edeltä kävelemään taksille, mutta me kiersimme pitemmän kautta ja paljastinpa tälle ihmiselle silloisen suuren ihastumiseni. Tiesin hänen olevan nyt naimisissa ja saavan kohta lapsen, joten en tiedä mitä järkeä tuossa oli. Etenkään sen jälkeen kun hän sanoi, että olisinpa sanonut asiasta silloin, koska asiat voisivat olla nyt ihan toisin. Hän halusi viettää kanssani aikaa ja taksimatkan ajan hän piti minusta kiinni. Olin hölmö, kun annoin hänen tehdä niin. Hänen kysyessä puhelinnumeroani, tajusimme molemmat, ettei siinä ole mitään järkeä. Annoimme asian olla. Näen hänet luultavasti uudestaan heinäkuussa, kotikylämme vuotuisessa kesätapahtumassa. Jännittää.

Mikko soitti neljältä, että onkin jo nyt tulossa hakemaan minua. Olin melko innoissani. Kävimme hakemassa tavarat ystävältäni ja ehdotin uimaan menosta. Mikko vei minut ihanalle paikalle uimaan ja koko tilanne oli ihana. Ainoa huono juttu oli minun löysä ja pullero vartaloni hänen treenattua vartaloaan vasten. Mutta huomenna se alkaa se hemmetin treenaus! Alkaahan?!

Mikko toi minut sitten kotiin ja olisin kyllä kovasti halunnut hänet luokseni yöksi, mutta veljeni oli minun tykönä yötä. Mikkokin olisi tänne halunnut tulla, mutta ehkä se jossain vaiheessa on mahdollista.

Lauantai meni sitten vielä mukavasti juhannusta juhliessa. Mr. Groove ilmoitti pudottaneensa puhelimen kotipihalleen ja löysi sen vasta lauantaina. Olen hyvin epäileväinen tällaisten asioiden suhteen. Miksei tuo olisi vain keksitty asia ja hänellä on ehkä ollut joku toinen. Noh, eihän minut pitäisi hänelle suuttua, itse suutelin toista miestä ilmaan minkäänlaista syyllisyyttä. Sen jälkeen kun Mr. Groove "löysi" puhelimensa, en ole häneltä rauhaa saanutkaan. Viestiä tai soittoa tulee koko ajan. Tässä mielessä Mikko tekee itsestään haluttavamman, koska ei ole niin helposti saatavilla. Minulla ei ole ollut minkäänlaista haastetta Mr. Groovesta ja kaipaan sitä. Lauantaina kun puhuin Mikon kanssa puhelimessa, hän oli tarpeeksi etäinen, mutta myös tarpeeksi ihana pitääkseen kiinnostuksen yllä. Tämä on hankalaa.

Olen lihonut kilon. Ulkonäöllisesti lihonut sata kiloa. Kaikki vuoden aikana saamani lihakset ovat puolen vuoden aikana menettäneet olemassaolonsa ja tilalle on tullut löllyvää läskiä. Olen hyvin pahoillani itselleni siitä. Mutta huomenna! Katson aamulla Serranon perheen ja pyöräilen koko sen ajan!

Ei kommentteja: